Digitaalinen ympäristöterveys?
Valtiovarainministeriö julkaisi digitalisoinnin periaatteet helmikuussa 2016 osana hallituksen kärkihanketta. Digitalisoinnin periaatteet toimivat yhteisinä pelisääntöinä kaikkialla julkishallinnossa.
Digitalisoinnin yhdeksän periaatetta ovat:
– Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti
– Poistamme turhan asioinnin
– Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita
– Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti
– Palvelemme myös häiriötilanteissa
– Pyydämme uutta tietoa vain kerran
– Hyödynnämme jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita
– Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille
– Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan
Mitä tämä tarkoittaa ympäristöterveydenhuollossa?
Ensimmäinen ja ehkä tärkein asia on määritellä asiakas ja asiakkaan tarpeet, jotta voidaan aidosti olla asiakaslähtöisiä – asiakkaan, ei omasta näkökulmasta katsottuna. Tätä korostaa myös laadunhallinta ja uusittu ISO 9001 -standardi, joka edellyttää kaikkien asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtämistä ja niihin reagointia.
Ympäristöterveydenhuollon asiakkaita ovat itsestään selvien alan yritysten, toimijoiden ja valvontakohteiden lisäksi tietysti myös kuntalaiset. Laajemmin ajateltuna myös kunnat, päättäjät ja lopulta koko yhteiskunta. Tehdäänhän työtä veronmaksajien suosiollisella avustuksella ja osana tärkeää, ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä.
Tämä näkökulma nostaakin toiminnan vaatimustason digitalisaatio mukaan lukien jo ihan uudelle tasolle. Miten tarjota laadukkaita ja nykyaikaisia palveluja niin, että veronmaksajakin kokee saavansa rahoilleen vastinetta?
Ympäristöterveydenhuollon digitalisaatiosta vastaavat pitkälti ministeriöt ja keskushallinto, joiden tärkeimpiä tehtäviä on määritellä ja varmistaa toiminta niin, että ympäristöterveyden asiakkaat ympäri maata saavat yhtä laadukkaita palveluja.
Tämä vaatii tuekseen myös käytännön tekoja ja mahdollistamista sekä digitalisaation hyödyntämistä aidosti käytännön näkökulmasta katsottuna.
Asiakas ensin
Laadunhallinnan näkökulmasta kukin organisaatioketju muodostaa laatuketjun, jossa palvelun – olkoon se digitalisaatiota, esimiestyötä, tai jotain muuta – seuraava vastaanottaja onkin aina itsekin asiakas, jolla on oikeus vaatia riittävän hyvää palvelua tuekseen. Ympäristöterveyden keskushallinnon tärkeimmät asiakkaat ovat varsinaisen kenttätyön tekijät eli valvojat, jotka ovat päivittäin ”eturintamassa” kohtaamassa valvonnan asiakkaita ja varmistamassa vaatimuksenmukaisuutta.
Eräs laadunhallinnan konkari totesi:
”Kun tekijöiden ja johdon arki karkaavat kauas toisistaan, laadusta tulee vitsi tai kirosana.”
Tämä vaara vaanii ympäristöterveyttäkin. Nykypäivän laatuvaatimukset edellyttävät nopeaa, ajantasaista ja ketterää tiedonhallintaa, sujuvaa digitalisaatiota ja tiedon hyödyntämistä rajapintojen kautta. Tiedolla johtaminen edellyttää, että luotettavaa tietoa todella on jatkuvasti ja ajantasaisesti käytettävissä mutu-tuntuman sijaan. Tiedon panttaus taas on jo vanhastaan mielletty yhdeksi väärän vallankäytön välineeksi.
Perustehtävä kunniaan
Johdon tärkein tehtävä nykypäivänä on toimia aitona mahdollistajana – ei rajaajana tai turhien vaatimusten esittäjänä. Ympäristöterveydenhuollon koko ketjun kaikkien toimenpiteiden tulisi tähdätä yhteen ja samaan päämäärään: mahdollistaa perustyön, terveyshaittojen ennaltaehkäisyn ja poistamisen, toteuttaminen mahdollisimman tehokkaasti, laadukkaasti ja yhdenmukaisesti.
Maakuntauudistuksen kaatuminen asettaa ympäristöterveydenhuollon jälleen kerran epävarmaan tilanteeseen. Millä organisaatiomallilla tästä eteenpäin varmistetaan riittävät edellytykset laadukkaalle toiminnalle ympäri Suomea?
Kun odottelemme vastausta tähän kysymykseen, on hyvä muistaa, että kuntien, kuntalaisten ja yritysten arki rullaa koko ajan eteenpäin. Suunnittelun ja tulevaisuuteen tähtäämisen ohella tärkein hetki on juuri nyt. Hienot tulevaisuuden visiot eivät lämmitä, jos nykyhetken toiminta junnaa paikallaan – digitalisoituna tai ilman.
Outi Lepistö
Kirjoittaja on laadunhallinnasta innostunut ympäristöterveydenhuollon asiantuntija ja LaatuNetin kehittäjä
