LaatuNet-laadunhallintajärjestelmän ulkopuolinen arviointitaho on julkaissut seuraavan lausunnon:

LaatuNet- laadunhallintajärjestelmä

Laatuneuvoston lausunto I/2021

LaatuNet-laadunhallintapalvelun asiantuntijatyöryhmä Laatuneuvosto kokoontui kesäkuussa 2021 arvioimaan laadunhallintajärjestelmän nykytilaa, kehitystarpeita ja linjaamaan tulevaa toimintaa.

Laatuneuvosto on perehtynyt järjestelmään ja toteaa seuraavaa:

Järjestelmän nykytilanne

LaatuNet-laadunhallintajärjestelmä on ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköille kehitetty palvelu, jonka avulla valvontayksiköt voivat suunnitella, toteuttaa ja parantaa ympäristöterveydenhuollon laadunhallintaa. Järjestelmä on ollut käytössä vuoden 2018 alusta ja käyttäjiä on nyt hieman yli puolet valvontayksiköistä. Osa asiakkaista on mukana laajemmilla, maakunnallisilla alueilla. Laatujärjestelmän kehitystyö on edelleen voimakasta.

Laatujärjestelmän perustaksi on valittu ISO 9000 -standardisarja, koska EU:n elintarvike- ja auditointiaineisto pohjautuu samoihin standardeihin. Laatujärjestelmä sisältää kaikki ympäristöterveydenhuollon sektorit ja laadunhallinnan osa-alueet.

LaatuNetin avulla kuntien ympäristöterveydenhuollon laadunhallintaa on saatu huomattavasti yhdenmukaistettua ja laatutasoa nostettua. Laatujärjestelmää käyttävissä valvontayksiköissä tehdään säännöllisesti sisäisiä auditointeja, seurataan poikkeamahallintaa sekä tehdään korjaavat toimenpiteet. Laadunhallinnan toteutus arvioidaan vuosittain kunkin organisaation johdon katselmuksessa. LaatuNet huolehtii laatutyön linjauksista ja yhdenmukaisesta toteuttamisesta.

Kehittämistarpeet

Järjestelmää on kehitetty entistä enemmän laadunhallinnan ja laatukulttuurin jalkauttamiseen valvontayksiköihin. Tämä tehdään ensisijaisesti sisäisten ja ulkoisten auditointien, laadunhallinnan koulutusten, ohjauksen ja neuvonnan sekä interkalibrointien kautta. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen laadunhallinnan tulisi kattaa myös eläinlääkintähuolto. Eläinlääkintähuollon osallistumista yhteiseen laadunhallintaan tulee edistää ja tämä tulisi ottaa painopisteeksi vuosille 2021-2022.

Eläinlääkintähuollon laadunhallinnan kehittämisessä tulee huomioida oleellisten sidosryhmien omat eläinten terveydenhuoltotyön laatujärjestelmät.

Interkalibroinnit

Interkalibroinnit ovat kannatettava tapa kehittää valvontayksiköiden yhdenmukaista toimintaa. Samalla ne tuottavat arvokasta tietoa valvonnan ohjauksen ja kehittämisen tueksi.

Tulevat interkalibroinnit ovat
– syksy 2021: Suunnitelmallinen terveydensuojeluvalvonta ABCD-lomaketta käyttäen
– kevät 2021: Listeria monocytogenes, yhteistyö THL, Ruokavirasto ja Helsingin yliopisto

Yhteenveto ja suositukset

Laatuneuvosto suosittelee, että eri viranomaisten välistä yhteistyötä ympäristöterveydenhuollon laadunhallinnassa lisätään entisestään. LaatuNetin sisältöä ja tuloksia tulisi pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman laajalti toimialalla. Laatuneuvosto suosittelee lisäksi, että aiempien interkalibrointien suositukset huomioidaan seuraavasti:

Eläinsuojeluvalvonnan kehittäminen:

  • Eläinsuojeluvalvonnan ohjaava viranomainen Ruokavirasto määrittelee valtakunnallisesti eläinsuojelutapausten vireille ottamisen kriteerit. Lisäksi paikallisorganisaatioissa (ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt) huolehditaan, että kaikilla viranhaltijoilla on tieto sovellettavista ohjeista. Tapauksia käydään säännöllisesti läpi ja varmistutaan ohjeiden yhdenmukaisesta soveltamisesta.
  • Eläinsuojeluvalvonnan ohjaava viranomainen laatii eläinsuojelutapausten kiireellisyyden arviointiin yhteisen, valtakunnallisen luokittelumenetelmän
  • Valvontayksiköissä laaditaan kirjallinen tapausten sulkemismenettely, jolla varmistetaan, että kaikki tapaukset on käsitelty loppuun ja että kaikki tiedot on talletettu asianmukaisesti ja ne ovat tarvittaessa muun organisaation käytössä
  • Eläinsuojeluvalvonnan ohjaava viranomainen määrittelee prosessin eri vaiheiden menettelytavat, joista laaditaan eläinsuojeluvalvonnan prosessikuvaus.
  • Valvontaeläinlääkäreiden yhteistyötä poliisin kanssa pyritään tiivistämään
  • Eläinsuojelutarkastukset suositellaan tehtäväksi pääsääntöisesti parityöskentelynä

Oiva-järjestelmän kehittäminen

  • Oiva-ohjeita tarkennetaan erityisesti arvosanojen perusteiden osalta. Interkalibroinnissa todettiin ohjeiden vastaisia perusteluja annetuille arvosanoille.
  • Ohjeiden yhdenmukaisesta soveltamisesta järjestetään riittävän käytännönläheistä koulutusta, jossa käydään läpi valvonnan ja arviointien valtakunnallisia linjauksia
  • Riskinarvioinnin merkitystä valvonnassa korostetaan. Oiva-tarkastukset eivät saisi supistua vain mekaaniseksi rivien tarkastamiseksi
  • Oiva-arvosanajärjestelmää tulisi kehittää esimerkiksi yhdistämällä A- ja Barvosanat, joiden välillä interkalibroinnissa todettiin runsaasti hajontaa
  • Ns erityisriven valvonta tulisi toteuttaa valtakunnallisesti, jolloin voidaan varmistua riittävästä ja yhdenmukaisesta syvyystasosta arvioinneissa.
  • Kaikkien Oivarivien arvioinnin valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta tulee huolehtia

Laatuneuvoston kokouksessa oli edustajat seuraavilta tahoilta

Ympäristöterveyden valvontayksiköt
Päivittäistavarakauppa ry
Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristöterveyden osasto
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Eläinten terveys ry
Eläinlääkärihygieenikot ry
Ympäristökustannus Oy

Jakelu:

Laatuneuvoston jäsenet:
Ympäristöterveyden valvontayksiköt
Ruokavirasto
Päivittäistavarakauppa ry
Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristöterveyden osasto
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Sosiaali- ja terveysministeriö
Eläinten terveys ry
Eläinlääkärihygieenikot ry
Maa- ja metsätalousministeriö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Suomen Eläinlääkäriliitto
Ympäristökustannus Oy

Ympäristöterveyden muut sidosryhmät:
Aluehallintovirastot/ympäristöterveys
Valvira/ympäristöterveys
Kuntaliitto/ympäristöterveys