Vuoden laadukkain valvontayksikkö toimii aktiivisesti ja vapaaehtoisesti oman toimintansa laadun parantamiseksi. Jatkuva parantaminen näkyy toiminnassa monin tavoin ja eniten tästä hyötyvät asiakkaat eli kuntalaiset ja yritykset.

Näin kuvailtiin kisan voittajaorganisaatiota, Salon ympäristöterveydenhuoltoa. Salossa ympäristöterveydenhuolto kuuluu rakennus- ja ympäristövalvonnan palvelualueeseen yhdessä ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kanssa.

-Meitä on 5 terveystarkastajaa, 3 praktikkoeläinlääkäriä, valvontaeläinlääkäri, toimistosihteeri ja ympäristöterveyshuollon päällikkö eli olemme kovin pieni yksikkö, yksikköä johtava Riitta Suutari kertoo.

Salon ympäristöterveydenhuolto otti LaatuNetin käyttöönsä tutustuttuaan ensin järjestelmään.

–Se vaikutti sen verran helppokäyttöiseltä ja työtämme palvelevalta järjestelmältä, että otimme sen käyttöön syksyllä 2018, Riitta kertoo. Nyt aktiivinen laatutyö on tuottanut näkyvää hedelmää.

Lain kirjaimen täyttämisestä arkipäivän laadunhallintaan

Laadunhallinta kalskahtaa monen korvissa ikävältä ja vaivalloiselta lisätyöltä. Kun lainsäädäntö alalla sitä kuitenkin edellyttää, on velvoite usein täytetty laatimalla ”perinteinen” laatujärjestelmä, johon laatukäsikirjan lisäksi kootaan yhteen kaikki käytössä oleva menettelytapaohjeet ja lomakkeet. Ylläpito on hankalaa ja usein laadunhallinta kiireen keskellä jääkin alkutekijöihinsä, eli pelkkään olemassa olevaan laatujärjestelmään.

Näin kävi Salossakin. Nyt yksikössä kuitenkin koetaan, että suhtautuminen laatuun  on kehittynyt Laatunetin käyttöönoton myötä huomattavasti aiempaa positiivisemmaksi. -Meillä on ollut jo aiemmin valvonnan laatukäsikirja  ja erilaista ohjeistusta, mutta laatujärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen koettiin liian aikaa vieväksi saatavaan hyötyyn nähden.

-Laatu ei siis kuulunut erityisemmin meidän arkipäivään, lähinnä täytimme lain vaatimuksen siitä, että meillä on käytössä laatujärjestelmä, Riitta muistelee alkuvaiheita.

Laadunhallinnan koko kehä

LaatuNetin myötä laadunhallintaan tulevat lähes automaattisesti mukaan myös käytännön elementit – auditoinnit, poikkeamahallinta ja korjaavat toimenpiteet – jolloin päästään toteuttamaan standardien ja EU:n valvonta-asetuksen edellyttämää laadunhallinnan käytännöllistä, todennettavissa olevaa tasoa.

Laadunhallinnan kokonaisuuteen kuuluvat interkalibroinnit ovat oivallinen tapa testata käytännössä omaa toimintaa suhteessa muihin.

– Olemme saaneet hyviä työkaluja sekä arkiseen valvontatyöhön että oman työn epäkohtien ja kehittämistarpeiden havainnointiin, Riitta tarkentaa.

– LaatuNet –interkalibroinneista olemme  saaneet vertailukelpoista tietoa muihin valvontayksiköihin nähden. LaatuNetin avulla meidän on myös helppo verrata omaa  toimintaamme maakunnan ja valtakunnan tasoon -ja kertoa siitä havainnollisesti  myös muille, kuten ylemmälle johdolle ja päättäjille, hän jatkaa.

Leveämpiä harteita kaivataan 

Myös Salossa nähdään, että ympäristöterveydenhuolto tulisi saada nykyistä suurempiin yksiköihin.
– Maakuntavalmistelu ei mennyt tässä suhteessa hukkaan, yhteistyön siemen laadunhallintaan ja samalla yhdenmukaiseen valvontaan kylvettiin valmistelun yhteydessä. Toivottavasti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus mahdollistaa samalla myös ympäristöterveydenhuollon hoitamisen nykyistä suuremmilla alueilla, Riitta toivoo.

Kuten monessa ympäristöterveyden yksikössä, Salossakin vahvuutena on kokenut, osaava ja työhön motivoitunut henkilöstö. Kääntöpuolella on yksikön pienuus.

-Pienessä yksikössä tunnemme hyvin toisemme ja yksikön sisäinen viestintä toimii. Yksikkömme on kuitenkin helposti haavoittuva. Henkilöstö ei voi erikoistua kovin suppealle alueelle, on oltava osaamista monenlaisiin tehtäviin, myös epidemia- tai muihin häiriötilanteisiin, Riitta havainnollistaa.

Palkinnosta iloinen yllätys

-Palkinnosta olimme todella yllättyneitä! Omasta mielestämme olemme vasta  alkutaipaleella, Riitta iloitsee.

– Tämä on hieno palkinto tehdystä työstä koko yksikölle, mutta erityisesti meidän laatuvastaaville. Tällainen tunnustus antaa lisäpuhtia jatkaa kehitystyötä laadun parissa, hän jatkaa.

Puhtia Salossa riittääkin. -Vuoden 2020 sisäiset auditoinnit on aikataulutettu ja lisäksi on valittu laadunhallinnan kehittämisen erityiset painopisteet.

-Vuonna 2020 tulee eläinlääkintähuolto vahvemmin mukaan laadunhallintaan. Maakuntavalmistelun yhteydessä aloitettua Varsinais-Suomen valvontayksiköiden yhteistyötä myös laatujärjestelmään liittyen jatketaan ja kehitetään, Riitta luettelee.

Jatkuvaa parantamista

Kisassa kunniamaininnan saanut naapuriyksikkö Lieto on ollut LaatuNetin käyttäjä jo pilottivaiheesta asti ja kiri viimeiseen asti rinnalle aktiivisella ja pitkäjänteisellä laadunhallinnallaan.

Laatutyötä ei voikaan tehdä hetkessä valmiiksi, vaan kyseessä on toimintaan oleellisesti koko ajan liittyvä elementti, joka elää ja kehittyy yhdessä muun toiminnan kanssa. Toimivan laadunhallinnan tehtävänä on vapauttaa resursseja perustyöhön ja turvata sekä henkilöstön että asiakkaiden tyytyväisyys.

Salossakin on LaatuNetin myötä oivallettu tämä laadunhallinnan ydin eli sen liittyminen kaikkeen päivittäiseen toimintaan.

-Toimiva laadunhallinta on  sitä, että työt sujuvat ja asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Laadun kanssa edetään askel kerrallaan, systemaattisesti omaa tekemistä arvioiden ja kehittäen, Riitta tiivistää laatutyön syvimmän olemuksen.