Arviointi (interkalibrointi) toteutettiin marraskuussa 2019 osana valtakunnallista ympäristöterveyden laadunhallintajärjestelmää. Tulosten perusteella asunnontarkastusten toteuttamisessa esiintyy jonkin verran vaihtelua.

LaatuNet-palvelun interkalibrointiprojektin tarkoituksena oli saada järjestelmällistä ja vertailukelpoista tietoa asunnontarkastusprosessin toteuttamisesta sekä arvioida tapausten vireilletuloon, terveyshaitan arviointiin, tarkastuksen toteuttamiseen, raportointiin ja mahdollisiin hallinnollisiin pakkokeinoihin liittyvää toteutusta ja ohjeistusta valvontayksiköissä.

Prosessia arvioitiin laadunhallinnan periaatteiden mukaisesti asiakasnäkökulmasta käsin ja huomiota kiinnitettiin palvelun yhdenmukaisuuteen niin valvontayksikön sisällä kuin yksiköiden välillä.

Projekti toteutettiin valvontayksiköissä marraskuussa 2019. Interkalibrointia varten oli laadittu kuvitteellinen tapaus, jota ratkottiin kaikissa valvontayksiköissä samaan aikaan. Interkalibrointiin osallistui 21 eli noin kolmasosa kunnallisista valvontayksiköistä.

Tulokset

Asunnontarkastuksia tekevät tarkastajat suhtautuvat tapauksiin huolellisesti ja pyrkivät selvittämään tilanteen mahdollisimman tarkkaan. Tapausta arvioitiin asiantuntevasti eikä interkalibroinnissa esiintynyt merkittäviä ylilyöntejä tai puutteita vaatimusten ja toimenpiteiden suhteen.

Tarkastuspöytäkirjat kirjoitettiin asiantuntevasti ja erityisesti asunnon rakenteisiin ja toiminnallisuuteen liittyen tehtiin tarkkoja havaintoja ja johtopäätöksiä kuvitteellisen tarkastuksen aikana kuvien ja taustatietojen perusteella.

Tulosten perusteella asunnontarkastusprosessin toteuttamisessa esiintyy mm seuraavanlaista vaihtelua:

• Tapausten vireilleottaminen vaihtelee eikä kriteerejä ole määritelty yhtenäisesti tai lainkaan. Samoilla esitiedoilla tapaus tuli vireille vain osassa valvontayksiköitä. Joissain tapauksissa saman valvontayksikön sisällä esiintyi vastakkaisia mielipiteitä vireilletulosta. Kirjallista asunnontarkastuspyyntöä edellytettiin osassa valvontayksiköitä.
• Linjauksia ja ohjeita oli käytössä vaihtelevasti. Suurin osa noudatteli Valviran laatimaa ohjetta. Yksikön sisäiset ja tarkastajien keskinäiset linjaukset olivat useimmiten suullisia.
• Tarkastuspöytäkirjana osa tarkastajista käytti organisaation omaa pohjaa, osa vatin lomaketta ja osa laati pöytäkirjat kokonaan itsenäisesti.
• Tarkastuspöytäkirjojen sisältö oli melko yhtenäinen. Pöytäkirjaan kirjattiin taustatiedot, tarkastus- ja mittaushavainnot sekä mahdolliset valokuvat
• Toimenpiteinä käytettiin useimmiten tarkastuspöytäkirjaan kirjattua kehotusta ja seuraavassa vaiheessa terveydensuojelulain 27 § mukaista määräystä
• Määräaika asetettiin vaihtelevasti muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Kaikissa vastauksissa määräaikaa ei asetettu lainkaan.
• Toimenpiteinä edellytettiin hajun lähteen selvittämistä ja kosteus- ja mikrobivaurion korjaamista
• Uhkasakkomenettelyä ehdotettiin käytettäväksi, mikäli taloyhtiö ei ryhdy toimenpiteisiin.
• Uhkasakon suuruus vaihteli 5 000 ja 60 000 euron välillä. Uhkasakon suuruuden määrittelyssä käytettiin perusteina useimmiten korjauskustannuksia ja kohtuullisuutta suhteessa osakeyhtiön kokoon. Uhkasakon ehdotettiin useimmiten olevan suurempi kuin korjauskustannukset, mutta joissain tapauksissa myös alle korjauskustannusten määrän
• Valitusprosessin osalta päätöksen olisi määrännyt noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta muutama vastaaja.
• Tapauksen sulkemiseen ei pääsääntöisesti ollut dokumentoitua menettelyä ja kaikissa tapauksissa tarkastajat huolehtivat itse aikataulumuistutuksista. Uusintatarkastus haitan poistumisen varmistamiseksi tehtiin noin puolessa tapauksista.

Linjauksia kaivataan

Johtopäätös arvioinnin tuloksista on, että asunnontarkastusprosessin toteuttamisessa esiintyy vaihtelua, joka voi johtaa asiakkaiden näkökulmasta merkittäviinkin eroihin asiakaspalvelussa.

Yhdenmukaisuuden turvaamiseksi ehdotetaan määriteltäväksi kaikille kunnille yhteiset vireilleottamisen kriteerit sekä kirjalliset ohjeet ja linjaukset koskien toimenpiteitä ja niiden määräaikoja sekä tapausten sulkemismenettelyä. Koulutusta ja ohjausta tarvitaan erityisesti pakkotoimien toteuttamisesta.

Interkalibroinnissa esille nousseet kehittämistarpeet huomioidaan LaatuNet-laatujärjestelmässä ja päivitetään asunnontarkastusprosessiin.

Loppuraportti on toimitettu ohjaaville tahoille koulutusten ja ohjauksen suuntaamisen tueksi.

Kiitämme lämpimästi kaikkia interkalibrointiin osallistuneita!

Lisätiedot

Outi Lepistö outi.lepisto@envirovet.fi p 045 8957705

LaatuNet_asunnontarkastusinterkalibrointi_loppuraportti

Kuntien ympäristöterveydenhuollon ja tärkeimpien sidosryhmien välistä yhteistyötä selvittävässä Terveydensuojelun työkalut ja toimintamallit -hankkeessa todettiin, että yhteistyötä tulisi tiivistää entisestään. Erityisesti tuleva maakuntauudistus haastaa rakentamaan toimivan yhteistyöverkoston tärkeimpien sidosryhmien välille.

Suurin tarve yhteistyön tiivistämiselle koettiin olevan rakennusvalvonnan ja kaavoituksen kanssa. Myös sisäilmatyöryhmien kokoonpanoon ehdotettiin lisättävän enemmän rakennusteknistä osaamista.

Varautumiseen liittyvän materiaalin arvioitiin olevan osittain vaikeasti löydettävissä ja THL:n ympäristöterveyteen liittyvän tutkimustiedon jäävän usein hyödyntämättä kunnissa.

Yhteistyön muodot ja ennakkovaikuttaminen mukaan resursseihin

Konkreettisina keinoina hankkeessa ehdotetaan sidosryhmäyhteistyön menetelmien ja niihin varattujen henkilöresurssien kirjaamista ympäristöterveyden valvontasuunnitelmiin.

Erityisen hyväksi käytännöksi todettiin yhteistarkastukset rakennusvalvonnan kanssa. Hankkeessa laadittiin tähän esimerkinomainen kenttäyhteistyön malli sovellettavaksi käytäntöön.

Lisäksi ehdotetaan terveysvalvonnan säännöllistä osallistumista kaavoituskatsaukseen ja
katselmustoimikuntaan ja lausunto- ja tarkastusmenettelyjen uudistamista.

Lisää työkaluja kunnille

Hankkeessa tuotettiin visuaalisia esityksiä yhteistyömuodoista. Aineistoa voidaan käyttää ”muistilappuina” ja toimittaa eteenpäin yhteistyötahoille.

Lisäksi hankkeessa tuotettiin lausuntopohjia muun muassa sisäilma-, kaavoitus- ja melulausunnoissa hyödynnettäväksi.

Osana hanketta koottiin yhteen valtakunnallinen aineisto varautumiseen ja sisäilmaongelmiin liittyen sekä THL:n tutkimusaineistot kunnille hyödynnettäväksi. Aineistoa päivitetään tarpeen mukaan.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Raportti ja laaditut aineistot on toimitettu kaikkiin ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköihin.

Terveydensuojelun työkalut ja toimintamallit_Loppuraportti_29082018

Lisätiedot:
Outi Lepistö
outi.lepisto@envirovet.fi
p 045 895 7705