Hyvät käytännöt
Tälle sivulle kootaan auditoinneilla havaittuja erityisen hyviä käytäntöjä hyödynnettäväksi. Listaa päivitetään auditointien edetessä.
YHDENMUKAISUUS
• Valvonnassa on toteutettu vertaisarviointeja tarkastajien kesken yhdenmukaisuuden lisäämiseksi
• Elintarvikeryhmä käy jatkuvasti läpi Oiva-tarkastusten tulkintoja. Yksikölle laaditut omat tulkintaohjeet kerätään taulukkoon, jota päivitetään jatkuvasti. Taulukko on otsikoitu Oiva-tarkastuspöytäkirjan otsikoinnin mukaan. Taulukkoon kirjataan kunkin otsikon alle lyhyesti sovittu soveltamisohje, päivämäärä ja kuittaus. Käytännöllä varmistetaan, että lainsäädännön ja keskusviraston ohjauksen avoimeksi jättämät tilanteet valvonnassa tulkitaan yhdenmukaisella tavalla.
• Eräässä yksikössä toteutetaan ns pariarviointia. Pariarvioinnissa arvotut tarkastajaparit käyvät vuorotellen arvioimassa työparin tekemän tarkastuksen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisen hyviin käytäntöihin tarkastuksella. Lisäksi saa ”toiset silmät” mukaan oman arvioinnin tueksi. Tulokset käydään läpi yhdessä rakentavasti ja toimintaa kehittäen.
ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN
• Yksikössä on laadittu ns tiimisopimus elintarvikevalvonnan tiimille. Tiimisopimukseen on kirjattu ylös ryhmän keskeiset toimintatavat ja käytännöt, vastuut ja velvollisuudet, työnjako sekä palaverikäytännöt. Jokainen tiimiläinen on allekirjoittanut sopimuksen ja sitoutunut noudattamaan sitä.
• Yksikköön on perustettu johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluu esimies sekä hänen sijaisensa ja tiimien vetäjät. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti viikoittain ja käsittelee esille nousseet asiat (linjaukset, muutokset, sovitut asiat, valitukset jne) mahdollisimman pian. Palaverimuistiot joka kokouksesta jaellaan kaikille työntekijöille.
• Tietojärjestelmän mahdollisuudet hyödynnetään erityisen kattavasti. Tämä tehostaa ja sujuvoittaa työn tekemistä.
• Kuukausipalavereissa sovitaan vuorot esim Eviranetin ja lainsäädännön seuraamiseen.
VALVONTA
• Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset on jaoteltu kolmeen luokkaan, joista I-luokan tarkastukset on priorisoitu tärkeimmiksi ja ne kohdistuvat elintarviketurvallisuuden kannalta kriittisimpiin toimintoihin. Nämä tarkastukset toteutetaan ensisijaisesti myös erityistilanteissa tai resurssien tilapäisesti vähentyessä. Luokkien II ja III tarkastukset kohdistuvat vähäisemmän riskin toimintoihin ja ne tehdään, mikäli resurssit tämän mahdollistavat.
• Valvontasuunnitelma kertoo realistisesti ja yksityiskohtaisesti sekä toiminnan järjestämisestä että siihen kiinteästi liittyvistä tekijöistä (talousluvut, budjetointi jne). Näin lukijalle välittyy todenmukainen kuva yksikön käytännön toiminnasta ja resursoinnista.
• Yksikön sisällä toimii oma, sisäinen ruokamyrkytystyöryhmä laajemman selvitystyöryhmän lisäksi. Sisäiselle ryhmälle menee tieto jo kaikista alkuvaiheenkin elintarvike- ja vesivälitteisistä epidemiaepäilyistä.
ASIAKASKESKEISYYS
• Asiakaskeskeisyyttä on lisätty toteuttamalla asiakastyytyväisyyskyselyjä ja kutsumalla tärkeimmät sidosryhmät aika ajoin palaveriin. Palaverit palvelevat yhteistyön lisäämisessä, tiedon välityksessä sekä parhaiden käytäntöjen levittämisessä kuntien kesken.
LAADUNHALLINTA
• Osa laatujärjestelmän ohjeista on laadittu vuokaavion muotoon. Visuaalinen toiminnan ohjaus on toimiva ratkaisu esim näytteenotossa erilaisissa tulosten mukaan määräytyvissä toimintavaihtoehdoissa.
- Strategisia mittareita voivat olla perinteisten lisäksi myös mm. annetut tiedotteet, viranhaltijoiden tavoitettavuus ja eri sektoreiden valvonnan toteutumisen vaihtelutason pysyminen +/- 10 % sisällä toisistaan.