Kohti vuorovaikutuksellisempaa valvontaa
Vuorovaikutuksella tarkoitetaan kahden tai useamman ihmisen välistä vastavuoroista kommunikaatiota. Vuorovaikutuksella on keskeinen rooli valvonnassa. Valvontakäynnillä vuorovaikutus tapahtuu usein puheen välityksellä, mutta myös ilmeillä, eleillä, katseilla ja äänenpainolla on merkitystä, sillä ne luovat sanoille merkitystä. Myös kirjallista vuorovaikutusta tapahtuu paljon, sillä jokaisesta valvontakäynnistä laaditaan kirjallinen asiakirja ja asiointia sähköistetään kiivaaseen tahtiin. Onnistuneella vuorovaikutuksella viranomaiset voivat lisätä toimijoiden tietämystä lainsäädännön vaatimuksista ja motivoida heitä noudattamaan niitä.
Hyvän vuorovaikutuksen edellytykset
Vuorovaikutus vaatii luonnollisesti hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja – taitoja, joita meistä kukin voi kehittää. Valvontakäynnillä on tärkeää osata puhua ja valita sanansa oikein, mutta tärkeää on muistaa myös pysähtyä kuuntelemaan toimijaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että toimijat, jotka kokevat tulleensa valvontakäynnin aikana kuulluiksi, suhtautuvat viranomaiseen positiivisemmin.
Vuorovaikutus valvontakäynnillä on helpompaa, kun viranomainen itse on sinut valvomansa lainsäädännön kanssa sekä ymmärtää vaatimusten tarkoituksen ja tavoitteen.
Vuorovaikutusta edesauttaa myös se, että viranomainen tuntee toimijan prosessin riittävällä tasolla. Näytteenotto mehiläistarhalta sujuu huomattavasti miellyttävimmissä tunnelmissa, kun tarhaajan kanssa osaa keskustella edes yleisellä tasolla kehistä ja sikiökakuista.
Hyvän vuorovaikutuksen perusperiaatteisiin kuuluu selkeys ja johdonmukaisuus. On erittäin tärkeää, että toimija ymmärtää, mitä valvotaan ja miksi, ja että hän saa selkeät perustelut vaadituille muutoksille.
Viranomaisen epäjohdonmukaisuus ja liiallinen joustavuus hämärtävät helposti toimijan käsitystä vaatimusten tärkeydestä.
Viranomaisen tulee pystyä olemaan myös objektiivinen eivätkä omien henkilökohtaisten mielipiteiden laukominen kuulu valvontakäynnille. Maltti on valttia myös valvontakäynnillä; vaikka viranomaisen ei tarvitse sietää mitä tahansa käytöstä, niin valvonnan lopputulokseen toimijan käytöksellä ei saa olla vaikutusta.
Valvojasta valmentajaksi
Viranomaisten yksipuolista käskyttämistä ei arvosteta toimijoiden keskuudessa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että toimijat arvostavat yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen perustuvaa lähestymistapaa. Tällaisen lähestymistavan on todettu vahvistavan luottamusta viranomaisiin sekä edistävän lainsäädännön noudattamista.
Siirtyminen valvojan roolista valmentajan rooliin ei kuitenkaan tarkoita, että säädösten noudattamista katsottaisiin läpi sormien tai vastuuta siirrettäisiin viranomaisille. Vaikka viranomainen lähtisi neuvonnallisella asenteella liikenteeseen, tulee tarpeen vaatiessa siirtyä nopeastikin pakottavimpiin toimiin, kuten hallinnollisiin pakkokeinoihin. Vaikka vuorovaikutukseen panostetaan, niin viranomaisen tulee säilyttää riittävä etäisyys asioiden kriittiseen ja objektiiviseen tarkasteluun.
Sidosryhmäyhteistyö ja ennaltaehkäisevä valvonta vaativat myös vuorovaikutusta
Viranomaisten kannattaa pitää mielessään, että hyvää vuorovaikutusta tarvitaan myös sidosryhmätyöskentelyssä. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät edellyttävät jatkuvaa vuoropuhelua ja yhteistyötä eri viranomaisten (mm. rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, pelastuslaitos, poliisi, maankäyttö, ELY-keskus) kesken sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Yhteistyö on nostettu ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman teemaksi vuosille 2020–2024.
Aktiivisella vuoropuhelulla ja yhteisillä pelisäännöillä eri sidosryhmien kanssa edistetään valvonnan vaikuttavuutta.
Ohjausta, tiedon välitystä ja vuorovaikutusta – siinä ainekset ennaltaehkäisevään valvontaan. Toimijoiden tulee kuulla viranomaisen tulkinnoista ja saada aihealueista lisätietoa. Viranomaisten järjestämät koulutustilaisuudet ovat keskeisessä roolissa, kun toimijoiden tietoisuutta halutaan lisätä. Lisäksi viranomaisten tulisi osallistua aktiivisesti toimijoiden ja sidosryhmien järjestämiin tilaisuuksiin. Lakitekstit ovat ajoittain haasteellista lukea, joten on tärkeää, että viranomaiset osaavat niitä ”suomentaa” toimijoille. Kun toimijat tuntevat lainsäädännön kentän ja viranomaisen toimintatavat, heidän on helpompi toimia oikein.
Hyvällä vuorovaikutuksella parempiin tuloksiin
Vuorovaikutukseen panostamalla voidaan saavuttaa parempi asenne valvontaa kohtaan ja sitä kautta suotuisampi vastaanotto neuvoilla ja mahdollisille määräyksille. Hyvällä vuorovaikutuksella voidaan siten edesauttaa säädösten noudattamista.
Sofia Väärikkälä
Kirjoittaja on eläinsuojeluvalvonnan kehittämisestä juuri väitellyt läänineläinlääkäri
Linkki väitöskirjaan.