Koronakevät hiljensi muut epidemiat Suomessa – käsien pesu vähentää myös ruokamyrkytyksiä

Maailman terveysjärjestö WHO julisti uuden koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi tammikuun lopussa 2020. Maaliskuun puolivälissä Suomen hallitus linjasi maan poikkeustilaan koronavirustilanteen hallitsemiseksi ja ihmisten liikkumiseen ja kokoontumiseen annettiin suosituksia. Rajoitustoimet ovat hillinneet koronaviruksen leviämistä tehokkaasti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL seuraa kuntien epidemiaepäilyjä ajantasaisesti. Koronarajoitukset ovat todennäköisesti vähentäneet myös elintarvikevälitteisiä epidemioita, kun käsiä on pesty ahkerasti ja ruokaa on valmistettu pienemmille joukoille.  On toki myös mahdollista, että epäilyjen ilmoittaminen on vähentynyt, kun voimavaroja on keskitetty koronatorjuntaan. Tänä keväänä THL:n ilmoitettiin yli 4 kertaa vähemmän epidemiaepäilyjä kuin 10 aiempana vuotena. Maaliskuusta toukokuuhun 2020 ilmoitettiin 4 elintarvikevälitteistä epidemiaepäilyä, kun aiempina vuosina samana ajanjaksona epäilyjä ilmoitettiin keskimäärin 18. Tänä keväänä epäiltyjä taudinaiheuttajia olivat kampylobakteerit, yersinia ja norovirus.

Tutut taudinaiheuttajat kesälläkin

Kampylobakteerit ja yersiniat ovat yleisiä eläinten suolistobakteereja ja ihmisten vatsatautien aiheuttajia. Kampylobakteereja esiintyy luonnonvesissä, joissa ne voivat säilyä elossa useita viikkoja tai kuukausia. Juomavesi voi saastua pinta- tai jätevedestä, esimerkiksi tulvimisen tai putkirikkojen seurauksena. Vesivälitteisen epidemian aiheuttajana kampylobakteerit ovat merkittäviä. Yersiniat ovat aiheuttaneet useita kasvisten välittämiä epidemioita. Kasvikset voivat saastua suoraan eläinten ulosteista tai kasteluveden välityksellä. Myös riittämättömästi kypsennetyt tai raa’at elintarvikkeet, kuten raaka liha ja pastöroimaton maito voivat olla kampylobakteeri- ja yersiniatartunnan lähteitä.

Norovirus on yleisin ruokamyrkytyksiä aiheuttava taudinaiheuttaja. Se leviää herkästi henkilöstä toiseen kosketus- tai pisaratartuntana, mutta voi levitä myös elintarvikkeiden tai veden välityksellä. Marjoihin, hedelmiin ja kasviksiin virus voi joutua, jos niitä kastellaan ihmisen ulosteella saastuneella vedellä. Virus voi siirtyä elintarvikkeisiin myös käsien välityksellä.

Ennaltaehkäisy on tärkeää

Kesän tullen ruuan valmistaminen ja syöminen ulkona lisääntyvät. Yksi tärkeimmistä keinoista välttyä ruokamyrkytyksiltä pätee jatkuvasti: pese kädet huolellisesti aina ennen ruoan valmistamista ja ruokailua. Muista myös pestä kasvikset, kypsentää liha ja huolehtia ruokien hyvistä käsittely- ja säilytystavoista.

Kukaan ei voi elää ilman ruokaa ja vettä. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämisvalmius on yksi yhteiskunnan kriittisiä toimintoja, jotka säilytetään myös poikkeusoloissa, sillä taudinaiheuttajilla saastunut ruoka tai vesi voi sairastuttaa ison joukon ihmisiä. Siksi varautuminen epidemiaselvitykseen on tärkeää.

Harjoittelimme epidemiavarautumista Laatunetin interkalibroinnissa yhdessä ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden, Ruokaviraston, Envirovetin, THL:n ja Helsingin yliopiston asiantuntijoiden kanssa huhtikuussa, keskellä koronakevättä. Valmiusharjoitukseen osallistui yli 70 % ympäristöterveydenhuollon organisaatioista ja sen antia käydään läpi yhdessä syksyllä.

Epidemiaselvitysvalmiutta voi kartuttaa myös osallistumalla kursseille. Epidemiaselvityskursseja kuntien viranomaisille on järjestetty jo yli 20 vuotta mm. yhteistyössä THL:n, Ruokaviraston, Puolustusvoimien ja Helsingin yliopiston kanssa. Seuraava tällainen kurssi järjestetään vuonna 2022. Turvallinen ruoka ja vesi on yhteinen asia.

Lisätietoa epidemiaselvityskurssista

Ruska Rimhanen-Finne

Kirjoittaja on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveydenhuollon ja epidemiologian asiantuntija, joka työskentelee pääasiassa epidemioiden ja zoonoosien parissa. Eläinlääkäriliitto palkitsi hänet työstään Vuoden eläinlääkäri 2020- nimityksellä.