Laadukas ja eettisesti toimiva maakunta

Uusia maakuntia valmistellaan täyttä päätä, useimmilla maakunnilla valmistelun keskiössä on asukas ja hänen tarpeensa, ainakin teoriassa. Maakuntien palvelut asukkaille tulevat olemaan monenlaiset, sama asukas voi olla asiakas tai potilas, yrittäjä, vaikuttaja ja veronmaksaja. Maakunnan tehtävistä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suurin kokonaisuus, mutta myös ympäristöterveys, pelastus- ja maaseututoimi kuuluvat tuleviin maakuntien tehtäviin.

Uusien maakuntien keskeisiä toiminnan tavoitteita ovat yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaikille asukkaille.

Maakunta voi joko hoitaa palvelut itse tai varmentaa, että esimerkiksi yksityiset palveluntuottajat tai järjestöt tuottavat niitä.

Tuottaa palvelut sitten kuka tahansa, maakunnan on varmistettava, että sen järjestämisvastuulle kuuluvat palvelut tuotetaan laadukkaina ja lainmukaisina. Lisäksi maakunnan on ohjattava ja valvottava järjestämisvastuulleen kuuluvaa palveluntuotantoa.

Monia malleja maakuntahallinnon laadun varmistamiseen

Eri maakunnilla on erilaiset tavat varmentaa tuotetut palvelut,

Pirkanmaan maakunta tukeutuu valvontasuunnitelmaan ja laatujärjestelmään.

Laatujärjestelmän avulla maakunta varmistaa sen, että valmisteltu strategia ja palvelulupaus sekä järjestäjälle asetetut vaatimukset ja tavoitteet saavutetaan. Pirkanmaan maakunnan laatujärjestelmään sisältyy myös sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontasuunnitelma valvontamenettelyineen. Maakunnan on nimittäin valvottava kaikkia sote-palvelujen tuottajia yhdenvertaisesti, niin omaansa kuin yksityisten tuottamia.

Julkisille organisaatioille on kehitetty omia laatujärjestelmiä. Good Governance Standard for Public Services on käytössä erityisesti Britanniassa, CAF- järjestelmä on EU:n jäsenmaiden yhteistyönä kehitetty laadunarviointimalli, jota Suomessa hallinnoi valtionkonttori. CAF painottaa erityisesti asiakaslähtöisyyttä, suoritus- ja toimintakykyisyyttä, etiikkaa ja sosiaalista vastuuta. Työterveyslaitos on valmistellut hyvän johtamisen kriteerit, joita kaikki organisaatiot voivat hyödyntää. Malleja on monia, osa on raskaampia ja osa kevyempiä hallinnoida. Edellä mainittuja menettelyjä, tai vain osia niistä, voi hyvin käyttää uuden maakuntahallinnon laadun varmistamisessa.

Strategiana eettisyys ja laatu

Laadunhallinta on keskeistä organisaation kehittämiselle ja kilpailukyvylle.

Maakunnat joutuvat tulevaisuudessa kilpailemaan yksityisen palveluntuottajan kanssa sekä osaajista, että asiakkaista.

Jotta maakunnat saavat rekrytoitua parhaat osaajat, tulee niillä olla perustehtävän lisäksi jokin houkutin. Houkuttimena voisi olla eettisyyttä ja laadukkuutta korostava strategia, sekä järjestelmällinen laatutyö. Laatutyöllä maakunta voi varmistaa oman toimintansa jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen. Laatujärjestelmää noudattamalla arvioinneilla havaitut puutteet voidaan korjata ja samalla tehostaa ja parantaa toimintaa. Vähitellen maakunnassa voidaan alkaa puhua palvelun erinomaisuudesta.

 

Laadunhallintaa kaikille toimialoille

Palveluntuottajia koskevat lait velvoittavat tuottajia arvioimaan omaa toimintaansa. Soten palveluntuottajille on tulossa lakisääteinen omavalvontavelvoite. Myös ympäristöterveyden valvonta-asetus viittaa vahvasti laatujärjestelmään.

Laatuajattelu leviää lakisääteisenä myös muille toimialoille. Palveluntuottajille tulisikin olla tarjolla laatujärjestelmiä. Nähdäkseni useimmat palveluntuottajat hyötyisivät LaatuNetin kaltaisesta laatujärjestelmästä. LaatuNet on visuaalisesti ymmärrettävä, riittävän yksinkertainen, mutta kattava selainpohjainen järjestelmä. Siinä on laatutyön kannalta kaikki tarpeellinen.

Palveluntuotanto on prosessina samankaltainen eri toimialoilla. Palveluntuottaja tuottaa palvelua, on se sitten terveyttä, tulipalojen sammuttamista tai henkilön työllistymistä. Palvelu voidaan kuvata prosessina, jonka onnistumista, tuottavuutta ja tehokkuutta mitataan. Laadun arviointi on kovin samankaltaista, kuin ympäristöterveydessä.

Keskeisintä laadukkaassa tekemisessä on, että menetelmät ovat riittävän yksinkertaisia ja helppoja, jotta niitä tulee hyödynnettyä.

Raskas, monimutkainen ja aikaa vievä laatujärjestelmä jää hyödyntämättä. Selainpohjainen, kehittäjän toimesta päivittyvä järjestelmä takaisi sen, että tarvittavat asiakirjat ovat ajan tasalla, organisaation indikaattorit päivittyvät ja arjen työohjeet ovat helppoja. Tällöin toimijalle jää aikaa sisäisin arviointeihin, jotka ovat erittäin opettavaisia ja motivoivia. Sisäiset arvioinnit ja ulkoiset auditoinnit sekä lisäävät osaamista että parantavat toimintaa.

Kirsi Sario

Kirjoittaja uskoo yksinkertaisiin ja keveisiin laatujärjestelmiin sekä toimii Pirkanmaan maakuntavalmistelussa ohjauksen ja valvonnan projektipäällikkönä