Laatuihottumaako?

Laadunhallinta jo pelkkänä sanana aiheuttaa monelle henkistä allergiaa. Ihottumaa pahentavat kaikkialla sekavasti vilisevät standardit, leanit ja sertifikaatit. Mihin ihmeeseen laadunhallintaa oikein tarvitaan? Kaikkihan me teemme laadukasta työtä, miksi se pitää erikseen osoittaa? Eikö riitä, että ohjeet on laadittu ja säilytetään visusti yhteisellä asemalla?

Nykypäivänä tämä ei enää riitä eikä laadunhallintaa voi kuitata pelkällä laatujärjestelmällä. Asiakkaat, sidosryhmät, maksajat ja kuntalaiset haluavat oikeutetusti tietää, mitä todella tapahtuu ja millä toiminnan järkevyyttä, laatua ja osaamista mitataan. Saanko sitä mitä tilaan? Kuka vastaa laadusta? Viranomaisenkaan työ ei enää ole vapaasti oman yksikön kesken päätettävissä vaan tulokset on alistettava avoimelle arvioinnille.

Hyödyt esiin

Jos laadunhallinta aiheuttaa enemmän tuskaa kuin iloa, on siitä jäänyt jotain oleellista ymmärtämättä. Laadunhallinnan nimittäin pitäisi olla kaiken toiminnan kulmakivi, tuki ja selkäranka.  Toimiva laadunhallinta lisää luottamusta ja uskottavuutta. Se jos mikä tuo turvan erimielisyyksissä, reklamaatioissa ja muissa epäselvyyksissä.

Aito laadunhallinta myös vapauttaa resurssit siihen kaikkein tärkeimpään, terveyshaittojen estämiseen ja poistamiseen.

Arkityössä usein unohdamme, että laadukkaalla toiminnalla voimme jopa pelastaa ihmishenkiä ja vähintäänkin estää vakavia, joskus palautumattomiakin sairauksia.

Juhlapuheista huolimatta arkipäivässä jäämme usein sille kuuluisalle mukavuusalueelle. Siksi tarkkaan säädellyssä viranomaistoiminnassakin tarvitaan laatuun liittyviä tavoitteita, mittareita ja niiden seurantaa. Parhaiten nimittäin jaksetaan organisaatioissa, joissa laadunhallinta on kunnossa ja toimii myös arkipäivän tasolla. Tämän olemme käytännössä havainneet viime vuosien auditointikierroksilla.

Asiakas ensin?

Uusittu ISO 9001, johtamisen ja laadunhallinnan standardi, korostaa asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeiden ja odotusten analysointia ja ymmärtämistä. Voidaankin pohtia, ketkä kaikki ovat ympäristöterveydenhuollon asiakkaita ja sidosryhmiä? Perinteisen listauksen lisäksi on hyvä muistaa, että jokaisen organisaation tärkein asiakas ja voimavara on hyvinvoiva henkilökunta.

Laatuihottuma diagnoosina on läheistä sukua muutosvastarinnalle.

Kivempaa olisi vaan tehdä niin kuin aina ennenkin. Molempiin vaivoihin parhaita lääkkeitä ovat avoimuus, tiedotus sekä johdon tuki ja esimerkki. Kun kokemus karttuu, epäluulokin hälvenee.

LaatuNet pyrkii tarjoamaan helpot työkalut näihin vaivoihin poimimalla parhaat palat niin standardeista kuin koko laadunhallinnastakin. Tehdään yhdessä laadusta vaivan sijaan voimavara!

Outi Lepistö

Kirjoittaja on laadunhallinnasta innostunut ympäristöterveydenhuollon asiantuntija ja LaatuNetin kehittäjä

Jos haluat tilata Laatunet-uutiskirjeen, ilmoita sähköpostiosoitteesi osoitteeseen info@envirovet.fi