EnviroVet Oy:n tietosuojalausunto

/in /by

EnviroVet on sitoutunut kunnioittamaan ja turvaamaan asiakkaidemme yksityisyyttä. Noudatamme henkilötietojen käsittelyssä EU:n ja Suomen lainsäädäntöä sekä viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita.

Tietosuojalausuntoa sovelletaan luonnollisten henkilöiden henkilötietojen käsittelyyn. Tietosuojalausuntoa ei sovelleta muiden yhtiöiden tarjoamiin palveluihin tai verkkosivuihin, vaikka pääsy näihin palveluihin tapahtuisi EnviroVetin palveluiden kautta.

Kuinka keräämme henkilötietojasi?

EnviroVet tarjoaa monenlaisia palveluja. Keräämämme henkilötiedot riippuvat palveluista, joita käytät, tilaat tai ostat ja siitä mitä tietoja toimitat meille tai keräämme tässä yhteydessä tai muutoin kirjautuessasi tarjoamaamme palveluun.

Voimme kerätä henkilötietoja seuraavista lähteistä:

Suoraan sinulta itseltäsi, kun esimerkiksi asioit kanssamme, ostat tai tilaat palvelujamme ja tuotteitamme (kuten koulutukset) tai kirjaudut palveluihimme, vierailet verkkosivuillamme, tilaat uutiskirjeemme, vastaat asiakastyytyväisyystutkimukseen tai olet meihin yhteydessä.

Muista lähteistä:

Havainnoituja tietoja, jotka syntyvät palvelun käytön yhteydessä käsittelemme lain sallimissa rajoissa esimerkiksi silloin kun käytät palvelujamme.

Nimenomaisesti muista lähteistä saatuja tietoja, kuten muilta palveluntarjoajilta tai julkisesti saatavilla olevista rekistereistä, esim. väestörekisterikeskuksesta, nettisivuilta tai Fonectalta.

Mitä henkilötietoja keräämme sinusta?

 Voimme käsitellä seuraavan tyyppisiä henkilö- ja välitystietoja:

  • Perustiedot kuten nimi ja yhteystiedot, toivottu yhteydenpitotapa, arvo tai ammatti, yritysyhteyshenkilöiden osalta myös vastuuasema/työtehtävä
  • EnviroVetin palveluihin rekisteröitymisen ja kirjautumisen yhteydessä kerättävät tiedot, kuten käyttäjätunnukset ja salasanat
  • Asiakkuuteen ja sopimussuhteeseen liittyvät tiedot kuten palvelua, tuotteita ja tilauksia koskevat, niihin liittyvät ja niiden toimittamiseksi tarvittavat tiedot, tilaaja- ja käyttäjätiedot, laskutukseen, luotonvalvontaan ja maksamiseen liittyvät tiedot, pankkiyhteystiedot, asiakasyhteydenotot ja niihin liittyvät tallenteet kuten esimerkiksi sähköpostiviestit asiakaspalveluun,
  • Suoramarkkinointikampanjoita koskevat tiedot, suoramarkkinointiin liittyvät luvat ja -kiellot, kiinnostuksen kohteet, uutiskirjeiden ja tapahtumakutsujen tilaukset, suoramarkkinoinnin kohdentamiseen liittyvät tiedot,
  • Muut suostumuksellasi kerättävät, suostumuksen pyytämisen yhteydessä tarkemmin määritellyt tiedot.

Kuinka käytämme henkilötietojasi?

EnviroVet käsittelee henkilötietojasi alla oleviin käyttötarkoituksiin:

Palveluiden tuottaminen: Käsittelemme henkilötietoja palvelujen tarjoamiseksi ja tuottamiseksi, kuten asiakkaiden tai käyttäjien tunnistamiseen, tilausten käsittelyyn ja toimittamiseen, laskuttamiseen, luotonvalvontaan, perintään, asiakaspalvelua varten sekä erilaisten vika- ja häiriötilanteiden korjaamiseen ja reklamaatioiden käsittelyyn. Käsittelemme henkilötietoja myös asiakasviestintään kuten palveluihin liittyvien ilmoitusten lähettämiseen ja ollaksemme asiakkaaseen yhteydessä palveluihimme liittyvissä asioissa.

Kehittäminen ja analysointi: Käsittelemme henkilötietoja sisäisesti liiketoimintamme, palveluidemme ja niihin liittyvien prosessien kehittämiseen ja hallintaan. Käsittelemme henkilötietoja myös ymmärtääksemme paremmin asiakkaidemme tarpeita. Voimme muodostaa tilastoja palvelujen kehittämistä tai muita analysointitarpeita varten. Voimme ryhmitellä asiakkaitamme laskutuksen, käyttömäärien, asiakassuhteen keston ja ulkoisten luokitusten avulla.

Myynti ja markkinointi: Käsittelemme ja hyödynnämme henkilötietoja markkinointitarkoituksiin ja markkinointikohderyhmien muodostamiseksi voimassaolevan lain sallimissa rajoissa. Voimme käyttää henkilötietoja lain sallimissa rajoissa tuotteiden ja palvelujen markkinointiin kuten suoramarkkinointiin, markkinatutkimuksiin sekä asiakastyytyväisyyskyselyihin.

Palvelujen tietoturva ja väärinkäytökset: Voimme käsitellä henkilö- ja välitystietoja kaikkien palveluidemme tietoturvasta huolehtimiseksi. Tarvittaessa voimme käsitellä henkilötietoja myös palveluihin liittyvien väärinkäytösten ja petosten havaitsemiseksi tai estämiseksi.

Lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen: Käsittelemme henkilötietoja lakiin perustuvien velvoitteidemme hoitamiseksi kuten kirjanpito- ja viranomaistarkoituksiin.

Muihin tarkoituksiin, joihin olet antanut suostumuksesi: Voimme käsitellä henkilötietojasi kaikkiin niihin käyttötarkoituksiin, joihin olet antanut suostumuksesi.

Käsittelemme kaikissa edellä mainituissa tilanteissa henkilötietoja vain käsittelyn tarkoituksen vaatimassa laajuudessa ja otamme aina huomioon asiakkaidemme yksityisyyden suojan.

EnviroVet käsittelee henkilötietojasi ainoastaan määriteltyyn käyttötarkoitukseen. Voimme yhdistää eri palvelujen yhteydessä kerättyjä tietoja siltä osin kuin tiedot on kerätty samaan käyttötarkoitukseen. Emme koskaan käsittele henkilötietoja määritellyn käyttötarkoituksen kannalta yhteensopimattomalla tavalla.

Mihin tarkoituksiin keräämme henkilötietojasi?

Keräämme, käsittelemme ja käytämme henkilötietoja, joita tarvitaan liiketoimintamme harjoittamiseen, tehokkaaseen asiakaspalveluun ja tarkoituksenmukaisiin kaupallisiin toimiin.

Henkilötietojen käsittely perustuu useimmiten kanssamme tehtyyn sopimukseen tai EnviroVetin oikeutettuun etuun palvelujen käyttämisen ja tarjoamisen yhteydessä. EnviroVetillä on oikeutettu etu käsitellä henkilötietoja asiakassuhteen hoitamiseksi sekä asiakkaidemme palvelemiseksi. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kohdistetun markkinoinnin ja mainonnan.

Millä tavalla suojaamme ja turvaamme henkilötietosi?

Tietoturva ja asiakastietojen turvaaminen on meille ensiarvoisen tärkeää. Pyrimme toteuttamaan tarkoituksenmukaisia menettelytapoja henkilötietojen suojaamiseksi sekä estääksemme ja havaitaksemme ulkopuolisten luvattoman pääsyn henkilötietoihin ja henkilötietojen katoamisen.

Työskentelemme jatkuvasti asiakkaidemme oikeuksien turvaamiseksi. Huolehdimme henkilökunnan, tietojen, tietojärjestelmien sekä sisäisten ja yleisten viestintäverkkojen kuin myös teknisten tilojen turvallisuudesta.

Kenelle luovutamme henkilötietojasi?

Emme luovuta henkilötietoja eteenpäin muutoin kuin

  • Oikeuskäsittelyyn liittyen tai viranomaisen pyynnöstä sovellettavan lain perusteella tai tuomioistuimen määräyksellä oikeudenkäynnin tai viranomaisprosessin yhteydessä. Tuomioistuimen päätöksen perusteella henkilötietojasi voidaan luovuttaa esimerkiksi tekijänoikeuden haltijalle tai tämän edustajalle.
  • Voimme myös luovuttaa tietojasi toimivaltaiselle viranomaiselle, esimerkiksi poliisille tai hätäkeskusviranomaiselle, lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa etukäteen määritellyn menettelytavan mukaisesti.
  • Lainsäädännön edellyttämissä tai sallimissa tilanteissa kuten esimerkiksi laskun yhteyskohtaisen erittelyn toimittaminen tilaajalle.

Kuinka kauan säilytämme henkilötietojasi?

Säilytämme henkilötietojasi vain niin kauan kuin se on tarpeen tietosuojalausunnossa määriteltyjen käyttötarkoituksien toteuttamiseksi, jollei lainsäädäntö muuta edellytä.

Emme säilytä vanhentuneita tai tarpeettomia tietoja. Pyrimme pitämään huolen siitä, että henkilötietosi ja muut asiakastietosi ovat ajan tasalla ja oikeasisältöisiä.

Sopimussuhteen perusteella käsiteltäviä tietojasi säilytetään lähtökohtaisesti sopimussuhteen voimassaoloajan tai niin kauan kuin palvelujen toimittaminen edellyttää. Sopimussuhteen tai palvelujen toimittamisen päättymisen jälkeen henkilötietojasi säilytetään niin kauan kuin niille on tarvetta esimerkiksi keskeneräisten asioiden, laskutuksen, reklamaatioiden tai takuuaikojen puitteissa.

Oikeutetun edun perusteella käsiteltäviä tietoja käsitellään niin kauan kuin käsittelyperuste on olemassa. Mikäli asiakas voi vastustaa käsittelyä, poistetaan tiedot kun asiakkaan vastustusta koskeva pyyntö on käsitelty ja vastustus hyväksytty. Tällaista oikeutetun edun piiriin kuuluvaa käsittelyä voi olla esimerkiksi suoramarkkinointi asiakkaalle sopimussuhteen päättymisen jälkeen.

Lakisääteisten velvoitteiden perusteella käsiteltäviä tietoja käsitellään ja säilytetään niin kauan kuin laissa edellytetään. Velvoitteita henkilötietojen säilyttämisen osalta on asetettu esimerkiksi kirjanpito- tai rahanpesulainsäädännössä sekä sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa.

Suostumuksellasi käsiteltävien tietojen säilytysaika määräytyy käsittelytarkoituksen mukaan. Mikäli olet antanut suostumuksesi välitystietojen käsittelyyn suoramarkkinointitarkoituksia varten ja peruutat suostumuksesi, emme käsittele välitystietojasi enää kohdentaaksemme sinulle suoramarkkinointia niiden perusteella. Meillä on kuitenkin edelleen oikeus tai velvollisuus käsitellä välitystietoja esimerkiksi sopimussuhteen tai lakisääteisen velvoitteen nojalla.

Mitä oikeuksia ja valintamahdollisuuksia sinulla on?

Oikeutesi ja valintamahdollisuutesi riippuvat henkilötietojen käsittelyn tarkoituksista ja tilanteesta.

  • Oikeus saada pääsy tietoihin: Sinulla on oikeus saada vahvistus siitä, käsitelläänkö henkilötietojasi, ja jos niitä käsitellään, saada pääsy tietoihin. Mikäli edellisestä tarkastuspyynnöstä on kulunut alle kuusi kuukautta, EnviroVet voi periä tarkastuspyynnöstä hinnaston mukaisen maksun.
  • Oikeus antaa ja peruuttaa suostumuksesi: Jos henkilötietojesi käsittely perustuu antamaasi suostumukseen, sinulla on oikeus antaa tai peruuttaa suostumus milloin tahansa.
  • Oikeus tietojen oikaisemiseen: Sinulla on oikeus saada sinua koskevat henkilötiedot oikaistuksi tai, tietyissä tapauksissa, puutteelliset henkilötiedot täydennetyiksi.
  • Oikeus vastustaa henkilötietojen käsittelyä: Sinulla on oikeus vastustaa EnviroVetin oikeutettuihin etuihin perustuvaa henkilötietojesi käsittelyä. EnviroVet voi kieltäytyä pyynnöstä, jos käsittely on tarpeen pakottavien ja oikeutettujen etujen toteuttamiseksi. Sinulla on aina oikeus vastustaa henkilötietojesi käsittelyä suoramarkkinointitarkoituksiin ja suoramarkkinointiin liittyvään profilointiin.
  • Oikeus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen: Sinulla on oikeus saada sinua koskevat henkilötiedot, jotka olet toimittanut meille suostumukseen tai sopimuksen täytäntöönpanoon perustuvaa käsittelyä varten. Sinulla on oikeus saada tiedot jäsennellyssä, yleisesti käytetyssä ja koneellisesti luettavassa muodossa ja oikeus siirtää kyseiset tiedot toiselle rekisterinpitäjälle.
  • Oikeus tulla unohdetuksi: Sinulla on oikeus pyytää EnviroVetiä poistamaan sinua koskevat tiedot muun muassa, jos (i) katsot niiden olevan tarpeettomia yllä kuvattuihin tarkoituksiin, (ii) peruutat antamasi suostumuksen, (iii) katsot EnviroVetin käsittelevän henkilötietojasi lainvastaisesti tai (iv) vastustat henkilötietojesi käyttöä suoramarkkinointitarkoituksiin.
  • Oikeus käsittelyn rajoittamiseen: Sinulla on tietyissä olosuhteissa oikeus vaatia rekisterinpitäjää rajoittamaan henkilötietojesi käsittelyä.

Kuinka saat tiedon tietosuojalausunnon muuttumisesta?

Päivitämme tietosuojalausuntoa tarvittaessa toimintamme ja palvelujemme kehittymisen myötä. Kehotamme säännöllisesti tarkistamaan uusimman version lausunnosta verkkosivuiltamme.

Voit myös pyytää tietosuojarekisterimme tai rekisteriselosteen nähtäväksesi.

Kuinka voit käyttää oikeuksiasi ja saat meihin yhteyden?

Henkilötietojen käsittelyyn tai tietosuojalausuntoon liittyvät kysymykset voit lähettää alla oleviin osoitteisiin.

Rekisterinpitäjä

EnviroVet Oy
Prålsbackantie 96

10160 Degerby
Y-tunnus 2607933-5

Yhteyshenkilö: Outi Lepistö outi.lepisto@envirovet.fi p. 045 895 7705

Henkilötietojen käsittelyyn liittyvät reklamaatiot sekä oikeuksien käyttämistä koskevat pyynnöt:

EnviroVet Oy
Asiakaspalvelu
Jorvas Hitech Center

Hirsalantie11

02400 Jorvas

EnviroVet on sitoutunut harjoittamaan vastuullista ja kestävää liiketoimintaa. Jos EnviroVet on mielestäsi toiminut tietosuojalausunnon tai voimassaolevan lain vastaisesti, sinulla on oikeus reklamoida asiasta. Voit myös tehdä valituksen tietosuojavaltuutetulle, joka valvoo henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta Suomessa.

Henkilö- ja välitystietojen käsittelyyn soveltavat lait

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus)

Laadun osatekijöitä

/in /by

Laadulla on monta määritelmää. Riippuu puhujasta, tarkoitetaanko sillä arkipäivän ajatusta laadukkuudesta, standardin mukaista määritelmää vai oman organisaation laatupolitiikkaa.

Laatu voi olla myös hyvää tai huonoa; huonolaatuista tuotetta emme halua ostaa edes halvalla kun taas hyvälaatuisen tiedämme säilyvän vuodesta toiseen.

Yhdysvaltalainen Institute of Medicine on listannut laadun kuusi osa-aluetta. Terveydenhuoltotyössä niiden on katsottu olevan kustannusvaikuttavuus, tehokkuus, turvallisuus, potilaskeskeisyys, oikea-aikaisuus ja oikeudenmukaisuus.

Olisiko tässä laadun mittareita myös ympäristöterveydenhuoltoon?

Kustannusvaikuttavuus

Valvonnan vaikuttavuutta on yritetty arvioida monin tavoin. Pelkkä vaikuttavuuden termin määritteleminen yksiselitteisesti mutta kaiken kattavasti on kuitenkin melkoisen haastavaa. Hintalappu sen sijaan on helppo laittaa vaikkapa yksittäiselle valvonnan suoritteelle.

Varsinainen kustannustehokkuus pitää kuitenkin sisällään myös pidemmän aikavälin kustannukset – tai säästöt.

Voidaanko tehokkaalla ympäristöterveydenhuollon valvonnalla vähentää kustannuksia?

Varmasti voidaan. Julkisten tilojen korjausten, väistötilojen tai asuntojen remontointien kustannukset on helppo laskea, samoin elintarvike- tai vesivälitteisten epidemioiden aiheuttamat tuotanto- ja mainetappiot.

Sairastumisten, oireilun ja niistä seuraavan inhimillisen kärsimyksen tai terveyden menettämisen kustannukset sen sijaan jäävät väistämättä vain arvioiksi. Dataan perustuvia mittareita tarvittaisiin tähän kipeästi lisää, että myös päätöksenteko saataisiin nykyistä enemmän perustumaan mutun sijasta tutkittuun tietoon.

Tehokkuus

Tehokkuuden ”virallinen” määritelmä on resurssien suhde tuotokseen. Kuinka paljon tarvitaan aikaa, työtä, ihmisiä, toimitiloja ja rahaa saamaan aikaan tietty määrä suoritteita, palveluja, tuotteita?

Näin yksinkertaisella laskukaavalla ei ympäristöterveydenhuollossa pärjää. Muuttuvia ja vaikeasti määriteltäviä tekijöitä kun on lukuisia. Liian monimutkaista yhtälöä ei kuitenkaan kannata rakentaa, koska pohjimmiltaan juuri tästä on kyse.

Tehokkuus on myös itsestäänselvästi yksi laadun osatekijä, vaikka päinvastaistakin kuuluu joskus väitettävän.

”Laadukkaasti tehty” ei ole synonyymi pikku hiljaa puuhastelulle, loputtomalle lopputuloksen viilaamiselle tai tehottomalle ajankäytölle.

Aika on kuitenkin rahaa, halusimme tai emme. Tehokkuus myös vapauttaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Turvallisuus

Turvallisuusvaatimukset lisääntyvät kaikilla aloilla ja koko yhteiskunnassa. Miten ihmeessä ennen selvittiin vaikkapa luonnossa ilman kännykkää, paikannusta, Google mapsia ja droneja? Lapsetkin uskallettiin päästää kouluun, vaikka heitä ei voitukaan joka hetki tavoittaa.

Myös elinympäristön turvallisuusvaatimukset ovat kokonaan uudella tasolla. Toisaalta liiallinen turvallisuusajattelu alkaa jo ärsyttää ja normeja halutaan purkaa, että ihmiset saisivat taas itse arvioida oman elämänsä riskejä.

Tässä ollaan kuitenkin kaltevalla pinnalla: asiantuntijan tehtävä on aina kertoa riskit ja huolehtia myös niiden minimoimisesta, oli suuri yleisö asiasta mitä mieltä hyvänsä. Kun jotain sattuu, vastuu kaatuu yleensä niille, joiden työnkuvaan on sisäänkirjoitettuna myös yhteiskunnallinen vastuu ja velvoite yleisen edun suojelemisesta – eli viranomaisille.

Potilaskeskeisyys

Potilas- tai asiakaskeskeisyyden tulisi olla lähtökohta kaikelle toiminnalle. Miksi sitten näin ei ole?

Asiakkaan subjektiivinen näkemys tai somesta etsitty parviälyn luoma vastaus ei aina ole yhteneväinen koulutetun asiantuntijan näkemyksen kanssa, joten valituksilta ei voida välttyä.

Kuitenkin on edelleen organisaatioita, joissa asiakkaat nähdään enemmänkin kohteina kuin kuninkaina ja organisaatio itse taas oman toimintansa riittävän laatutason määrittelijänä.

Tässä astuu kuvaan mukaan laadunhallinta, jonka periaatteiden mukaan toiminnan voidaan sanoa olevan laadukasta vasta sitten, kun siitä on saatavilla riittävästi ulkopuolisen, riippumattoman asiantuntijatahon arvioita, joiden perusteella myös on todennettavasti ryhdytty korjaaviin toimenpiteisiin. Asiakaspalautteen systemaattisen keräämisen pitäisi olla jokaisen organisaation ydintoimintaa.

Oikea-aikaisuus

Palvelu voi olla myöhässä – mutta myös liian ajoissa. Liiallinen ennakointi tai varmuuden vuoksi toimiminen syö voimavaroja todelliselta tehokkuudelta. On uskallettava sanoa EI silloinkin kun ulkopuolinen painostus on kovaa ja äänekästä. Asiantuntijalla on asiantuntijan vastuu myös ikävissä asioissa.

Toisaalta seuraus liian myöhään tai ei milloinkaan toimeen ryhtyvän viranomaisen toiminnasta voi olla menetetty terveys, joka ei välttämättä enää koskaan palaudu. Viattoman vatsataudin jälkitautina voikin seurata munuaisten tuhoutuminen ja loppuiän dialyysihoito tai kodin outoon hajuun tottuneen nenän muuttuminen elämää rajoittavaksi astmapiipuksi.

Oikeudenmukaisuus

Länsimainen yhteiskuntamme oikeusjärjestyksineen perustuu voimakkaasti oikeudenmukaisuuden ajatukselle. Haluamme, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti eikä ketään syrjitä. Rakenteelliselle epäoikeudenmukaisuudelle tulistumme välittömästi.

Aina ei kuitenkaan ole helppoa huolehtia tai arvioida toiminnan todellista oikeudenmukaisuutta etenkään omalla kohdalla. Annammeko henkilökemian vaikuttaa? Tai joustammeko silloin kun olemme muutenkin kuormittuneita tai väsyneitä emmekä jaksa perustella, vaatia ja määrätä?

Tässä on työyhteisöllä, johtamisella ja toimintakulttuurilla suuri merkitys. Jos oikeudenmukaisuus on sisäänrakennettuna selvien ohjeiden ja yhteisten toimintatapojen muodossa, on niihin helppo nojata vaikeissakin tilanteissa. Jos taas oikeudenmukaisuus jää yksilön varaan, ajaudumme helposti ja huomaamatta eriarvoiseen maailmaan, jossa perustelemme laiminlyöntejä tai epäyhdenmukaisuutta puutteellisilla resursseilla tai kiireellä. Niin tai näin, laadusta ei silloin voida puhua.

Jos laatuun näiden kuuden osatekijän lisäksi haluaisi liittää vielä yhden määritelmän, se ilman muuta olisi, että se kuuluu kaikille. Tähän pyrimme myös LaatuNet-palvelun avulla. Laadun ei pitäisi olla pienen joukon hifistelyä vaan jokaisen työntekijän jokaisen työpäivän perusta.

Outi Lepistö

Kirjoittaja on laadunhallinnasta innostunut ympäristöterveydenhuollon asiantuntija ja LaatuNetin kehittäjä

Kyselytutkimus ympäristöterveydenhuollon henkilöstölle digitaalisista ratkaisuista ja laadunhallinnasta

/in /by

Hei,

Työskentelen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän terveysvalvonnassa
terveystarkastajana ja olen tekemässä opinnäytetyötäni Tampereen
ammattikorkeakoulun Teknologiaosaamisen johtamisen YAMK
-koulutusohjelmassa. Opinnäytetyöni yhtenä osana on kyselytutkimus,
jolla pyrin kartoittamaan eri ympäristöterveydenhuollon yksiköiden
hyödyntämiä digitaalisia ratkaisuja ja laadunhallinnan menetelmiä
valvonnan ja laadun kehittämiseksi.

Kysely on kohdistettu yksittäiselle henkilölle valvontayksikössä eli
jokaiselle tarkastajalle, johtajalle ja eläinlääkärille. Kyselyyn
vastaaminen kestää noin 20 – 30 min.

Kyselylinkki kyselyyn on avoinna 15.6.2018 asti! Kysely on tehty
kyselynetin avulla ja linkki kyselyyn löytyy osoitteesta:
https://www.kyselynetti.com/s/18172dc

Toivottavasti tavoitan jakelullani kaikki teidät. Toivon, että
ympäristöterveydenhuollon johtajat jakavat yksiköissään viestiä
eteenpäin mikäli huomaatte ettei viesti ole kaikkia omianne
tavoittanut.

Annan mielelläni tarvittaessa lisätietoja kyselyyn liittyen: p. 050
540 3263 tai sähköpostilla anu.vahamaki@fshky.fi

Hyvää kesän jatkoa!!

Terveisin:

Anu Vähämäki

terveystarkastaja

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä

Ympäristöterveydenhuolto

Hyvä renki, huono isäntä -Kun työkaluista tuli toimintaa rajoittavia

/in /by

Joskus tuntuu, että asiantuntijuus on vaarassa jäädä kiireisen perustyön jalkoihin ja tartumme liian hanakasti tarjolla oleviin helppoihin työkaluihin. Työkalut sinänsä ovat oivallinen apukeino, mutta väärin painotettuna ne voivat estää asiantuntevan ja laadukkaan työn tekemisen.

Valvontaa tilanteen mukaan

 

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma on oikeutetusti koko toiminnan selkäranka. Se tuo ryhtiä toimintaan ja auttaa arvioimaan resursseja, työajan käyttöä ja budjetointia.

Liian usein suunnitelmiin kuitenkin tyydytään kopioimaan alkuperäisen mallin tekstejä sellaisenaan, vain hieman paikallisuutta lisäillen. Vielä huolestuttavampaa on se, että usein kuulee perusteluna jonkin tekemättä jättämiselle, että ”sitä ei lue valvontasuunnitelmassa”.

Elävässä elämässähän mikään ei pysy stabiilina vuotta, eikä etenkään montaa vuotta. Valvontasuunnitelman alkuperäinen tarkoitus ei liene ollut rajoittaa valvojia jättämään tekemättä jotain, mikä vaikuttaisi ajankohtaiselta ja tärkeältä, mutta ei ole aikanaan laaditun suunnitelman mukaista. Valvonnan tarvetta ja tilannetta kentällä pitäisi jatkuvasti peilata ja tehdä isompia tai pienempiä korjausliikkeitä tilanteen niin vaatiessa.

Tautitaakka haltuun?

Trendiseurantaa tehdään jo joissain yksiköissä osana epidemiatyöryhmän toimintaa. Tämä on loistava tapa suunnata valvontaa juuri sinne, missä sitä omalla alueella tarvitaan.

Kuitenkin epidemiaselvityksetkin helposti typistyvät valmiiksi otsikoitujen alakohtien täyttämiseksi. Saatamme unohtaa, että ympäristöterveydenhuolto on paljon vartijana väestön terveyden edistämisessä ja tautitaakan pienentämisessä. Tarvitaan kriittistä, analyyttistä ja tieteelliseen ajattelutapaan perustuvaa puntarointia ja tilastollista näkökulmaa.

Tässä pitää usein astahtaa askel kauemmas voidakseen nähdä kokonaisuuden paremmin.

Ongelmana voi kuitenkin olla, että olemme unohtaneet, miten tehdään analyyttistä arviointia. Kuka enää muistaa, että riskinarviointi on tieteellinen, monivaiheinen prosessi? Arvioimmeko epidemioiden lisäksi muussakin toiminnassamme riskin yleiskuvaa, annosvasteita, altistumista ja vaikutusmekanismeja niin, että johtopäätöksemme kestävät myös kriittisen tarkastelun vai tyydymmekö pitämään riskinarviointia vain keskusvirastojen taulukoiden oikean sarakkeen löytämisenä? Epidemiologian menetelmien ja tieteellisen riskinarvioinnin lisääminen vaikkapa koulujen sisäilmaongelmien työkalupakkiin toisi kaivattua selvyyttä kaaoksen keskelle ja objektiivisuutta päätöksentekoon.

Hyvä paha joustavuus

Joustavuus on päivän sana. Usein kuitenkin unohdamme, että joustavuus terminä on alun perin tarkoittanut lainsäädännön joustoja, ei kentällä tapahtuvaa vaatimustason joustoa. Lainsäädäntö itsessään perustuu monessa kohtaa jo aikanaan taustatyöksi tehtyihin, laajoihin tutkimusaineistoihin perustuviin riskinarviointeihin. Siksi sen antama minimitaso on turvallinen ja asiantunteva lähtökohta.

Suomi on edelläkävijä komissiolle tehtyjen notifikaatioiden määrässä. Voisiko joustavuus jossain tapauksissa tarkoittaakin oman toiminnan joustoa, suuntaan taikka toiseen? Entä teemmekö oman toimintamme systemaattista arviointia ja alistammeko sen myös ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioitavaksi?

Ympäristöterveydenhuolto on kriittinen toimiala, eikä seurausten kanssa ole leikkimistä.

One Health –konsepti haastaa koko maapalloa. Sisäilmaongelmat ryöpsähtelevät valtoimenaan. Jo tällä hetkellä Euroopassa kuolee vuosittain 25 000 ihmistä antibioottiresistenssin seurauksena. Listeria nostaa aina vain päätään ja kuolleisuus siihen on suuri.

On siis tärkeää tietää, mitä omasta toiminnasta tai toimimatta jättämisestä todellisuudessa seuraa. Tärkeä osa riskinhallintaa on myös oman osaamisen systemaattinen arviointi ja kehittäminen.

Tilastot hyötykäyttöön

Arkipäivän päätöksenteon taustalle tarvitaan siis mutun tilalle asiantuntemusta, tieteellisten tutkimustulosten laajaa hyödyntämistä, omasta osaamisesta huolehtimista ja jatkuvaa, pään sisäistä riskinarviointia. Toiminnan tuloksia on avoimesti katsottava muustakin kuin oman organisaation näkökulmasta.

Päätöksenteon toimialalla, jossa kyseessä on ihmisten ainutkertainen terveys, tulisi aina perustua analyyttiseen dataan eikä resursseihin, helppouteen tai totuttuun tapaan – asiakkaiden tai poliitikkojen usein lyhytnäköisistä ja vaihtuvista mielipiteistä puhumattakaan.

Viranomaisella on aina myös laajempi yhteiskunnallinen tehtävä ja sen tärkeimpiä osatekijöitä länsimaisessa oikeuskulttuurissa ovat riittävän turvamarginaalin laatiminen ja heikompien suojelu.

Tiedon keruu ja sen käsittely on tärkeä osa vaikuttavuuden arviointia, mutta tässä on syytä olla varovainen. Liian nopeasti tehdyt ja pelkkiin lukuihin perustuvat johtopäätökset vievät helposti harhaan.

LaatuNet-palvelun tärkein tehtävä on nostaa ympäristöterveydenhuollon asiantuntijuus ja osaaminen keskiöön ja antaa siihen tarvittavat keinot. Parhaillaan työstämme valtakunnallista yhteenvetoa ympäristöterveydenhuollon tuloksista. Tilastojen taakse ei kuitenkaan saa hukkua yhtään menetettyä terveyttä tai elämää.  Muistetaan, miten tärkeällä paikalla olemme!

 

Outi Lepistö

Kirjoittaja on laadunhallinnasta innostunut ympäristöterveydenhuollon asiantuntija ja LaatuNetin kehittäjä

Mikä ihmeen ISO-standardi?

/in /by

Moni on työssään törmännyt ISO-standardeihin. Mistä niissä on kyse ja miten ne liittyvät ympäristöterveydenhuoltoon?

Kansainväliset standardit

ISO on lyhenne sanoista International Organization for Standardization. Lyhyesti se on kansainvälinen standardisoimisjärjestö, jonka jäseniä taas ovat kansalliset standardisoimisjärjestöt, yksi kustakin maasta. Suomea järjestössä edustaa Suomen Standardisoimisliitto SFS.  ISOn dokumentteja ei jaeta vapaasti vaan ne tarvitsevat maksullisen lisenssin.

 

 

ISO-standardit määrittelevät monia arjestakin tuttuja asioita, kuten paperiarkkien koot, kielten lyhenteet ja maakoodit.

Kirjainyhdistelmät SFS, EN, ISO jne ilmoittavat organisaation, jossa standardin teksti on vahvistettu. Suomessa vahvistetun standardin tunnus on SFS, eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä CENissä vahvistetun EN ja kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa julkaistun ISO. Tunnusyhdistelmä SFS-EN tarkoittaa, että sama standardi on voimassa sekä Suomessa että Euroopassa.

Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen

ISO 9001 on johtamisen ja laadunhallinnan yleisstandardi. Yllättävää kyllä, se soveltuu mainiosti kaikenlaisille organisaatioille ja aloille.

Itse tutustuin tähän standardiin ensimmäisen kerran EU-komission järjestämässä elintarvikevalvonnan BTSF-koulutuksessa, joka käsitteli jäsenvaltioiden auditointijärjestelmien luomista. Kun puhe kääntyi kansallisiin auditointiohjelmiin, yksi toisensa jälkeen muiden jäsenvaltioiden edustajat vetäisivät ISO-standardit esiin. Samalla kun yritin valua penkissäni alaspäin, yritin epätoivoisesti kurkkia muiden paksuja paperinippuja. Mistä he oikein puhuivat? Tehokkuuden ja vaikuttavuuden määritelmät ja poikkeamat? Whaaat??

Myöhemmin opin, että sekä valvonta-asetus 882/2004 että komission auditointipäätös 677/2006 perustuvat pitkälti tämän samaisen standardin vaatimuksiin ja määritelmiin.

ISO 9001 -pääauditoijakoulutuksessa pyörittelin päätäni kun harjoitustapauksena oli venttiilejä valmistava tehdas. Mitenkäs tämä liittyy ympäristöterveydenhuoltoon, pohdin ärtyneenä.

Standardien mahdollisuudet kuitenkin yllättäen aukenivatkin juuri tätä kautta, huomaamalla miten samat lainalaisuudet, ongelmat ja niiden ratkaisut toistuvatkin organisaatioissa toimialasta riippumatta. Pyörää ei todellakaan kannata keksiä uudelleen.

Hyödyt esiin valvonnassa

Elintarvikealalla on käytössään erilaisia sertifioituja ja auditoituja elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmiä.

Auditointi tarkoittaa arviointia, jossa käydään läpi standardin vaatimukset ja varmistetaan niiden täyttyvän. Auditointiprosessi on pitkä ja monivaiheinen. Korjaavien toimenpiteiden jälkeen voidaan myöntää sertifikaatti, jolla yritys pystyy osoittamaan asiakkailleen tai yhteistyökumppaneilleen omaavansa standardin vaatimusten mukaisen tason elintarviketurvallisuudessa.

ISO 22000:2005 on elintarviketurvallisuuden perusstandardi. Se on kehitetty vuonna 2005 ja pitää sisällään elintarviketurvallisuuden hallinnan yleisiä periaatteita. Aikanaan sen kehitystarve lähti liikkeelle ajatuksesta jo aiemmin määriteltyjen HACCP-standardien yhdistämisestä.

Sisällöllisesti standardi kattaa alueita mm. johdon vastuusta ja resurssien hallinnasta aina turvallisten tuotteiden suunnitteluun ja valmistukseen. Standardissa käytetään hyväksi yleisesti tunnustettuja avaintekijöitä, kuten HACCP-periaate, tukiohjelmat, vastavuoroinen viestintä ja järjestelmien hallinta.

ISO 22002-1:2009 on standardi, joka pitää sisällään elintarviketurvallisuuden tukiohjelmia ja on suunnattu nimenomaan elintarvikkeiden valmistajille. Tässä se eroaa ISO 22000:sta, joka soveltuu käytettäväksi missä tahansa kohtaa elintarvikkeiden tuotantoketjua.

Koska useat vähittäiskaupan järjestöt ja ns. neljä suurta (Nestle, Barilla, Unilever ja Mondelez) eivät pitäneet ISO 2200 standardin periaatetasolla olevaa ohjeistusta elintarviketurvallisuuden tukiohjelmille riittävänä, luotiin FSSC 22 000 standardi vuonna 2011.

FSSC 22000 on itsenäinen, mutta vahvasti ISO 22000:een pohjautuva elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä, jonka on kehittänyt The Foundation for Food Safety Certification. Sertifikaatti on Global Food Safety Initiativin hyväksymä. FSSC alkaa lukumäärällisesti olla Suomessa yleisin käytössä oleva elintarviketurvallisuuden standardi.

Elintarvikevalvonnassa standardit ja sertifikaatit tarjoavat valvojillekin oivallisia työkaluja.

Valvonnassa kannattaakin ehdottomasti hyödyntää auditoinneilla, johdon katselmuksissa ja jäljitettävyystesteissä syntyvää materiaalia. Auditoinneista ja –menetelmistä on myös valvojilla paljon opittavaa ja hyödynnettävää. Tämän totesimme näitä kahta järjestelmää vertailevassa Maaseutuviraston rahoittamassa hankkeessamme.

Kaikkien alojen auditointiperiaatteet ja ohjeet löytyvät standardista 19011. Standardissa määritellään myös mm auditoijien pätevyys ja riippumattomuus. ISO 9000 taas määrittelee laadunhallinnan ja -järjestelmien peruskäsitteet ja terminologian. Kaikkia näitä standardeja voi tilata esimerkiksi SFS-verkkokaupasta.

Uusittu ISO 9001

Standardia 9001 käytetään, kun tarkoituksena on rakentaa järjestelmä, joka antaa luottamusta tuotteen tai palvelun vaatimustenmukaisuudesta.

Sen perusrakenteeseen kuuluvat mm johdon vastuu, resurssien ja prosessien hallinta sekä mittaaminen, analysointi ja parantaminen (sisältäen auditoinnit, prosessien valvonnan ja jatkuvan parantamisen).

ISO 9001 koki vuonna 2015 suuria muutoksia. Suurin syy muutoksiin oli muuttunut yhteiskunta tarpeineen. Standardista haluttiin tehdä entistä paremmin palveluorganisaatioihin soveltuva.

Standardissa uusittiin seuraavia asioita

  • Vaatimukset on jäsennelty kokonaisuuksittain antaen jousto- ja valinnanvaraa niiden yksityiskohtaiselle toteutukselle. Tämä rakennemuutos on päätetty lisätä asteittain jokaiseen ISO hallintajärjestelmästandardiin. Tavoitteena on saavuttaa lopulta yhtenäinen hallintajärjestelmä
  • Riskienhallintaa on korostettu ja tarkennettu. Koko standardin lähestymistapa on riskilähtöinen
  • Ylimmän johdon sitoutumista laadun tavoittelemiseen on vahvistettu vahvan ja näkyvän johtajuuden kautta. Johto ei enää voi ulkoistaa vastuuta laadusta
  • Sanastoa ja käsitteiden tasoa on yksinkertaistettu, jotta standardin käyttöönotto soveltuu paremmin useammalle alalle, mukaanlukien palvelualat
  • Uudistettu standardi ei enää vaadi sertifioituja organisaatioita pitämään ajantasaista laatukäsikirjaa. Asiakirjat ovat kuitenkin osa standardin vaatimuksia. On edelleen tarpeen dokumentoida, ylläpitää ja säilyttää vaadittuja tietoja.  Laatukäsikirja on siis yksi, joskaan ei ainoa ratkaisu täyttää vaatimus.
  • Standardi edellyttää organisaatiota kiinnittämään enemmän huomiota toimintaympäristöön, asettaa vaatimuksia toimintaympäristön analysoinnille sekä sidosryhmien tunnistamiselle ja niiden odotusten ymmärtämiselle
  • Tieto on voimavara! Tiedosta on tullut avain onnistuneiden hankkeiden ja liiketoiminnan kehittämiseen. Uusi standardi käsittelee tietoa yhtenä tärkeänä hallittavana resurssina

Standardit käyttöön

LaatuNet ja auditointijärjestelmämme perustuvat hyvin pitkälle näihin loistaviin standardeihin, niiden parhaat palat hyödyntäen. Toisaalta laatujärjestelmästä on jätetty pois varsinaisen sertifioinnin edellyttämät, paikoin raskaat menettelyt, jotta systeemi saadaan pidettyä kevyenä ja virtaviivaisena.

Tampere-talo. Kuva:Laura Vanzo, Visit Tampere Oy kuvapankki.

Järjestämme myös huhtikuussa Tampereella koulutuspäivän, jossa käydään läpi tarkemmin mm elintarvikealan standardeja ja sertifiointiprosessia. Hankkeemme loppuraportista saat myös kattavan vertailun ISO 22 000 -standardin ja laitosasetuksen välillä.

Ota siis meihin yhteyttä tai ilmoittaudu mukaan koulutuspäivään. Laadunhallinta ja standardit ovat mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen maailma!

 

Outi Lepistö

Kirjoittaja on laadunhallinnasta innostunut ympäristöterveydenhuollon asiantuntija ja LaatuNetin kehittäjä

Laadunhallinta ja riskienarviointi -koulutuspäivä 9.4.2018, Tampere-talo

/in /by

Haluatko syventää osaamistasi ja luoda laajan perustan laadunhallintaan ja riskien arviointiin?

EnviroVet järjestää täydennyskoulutuksen elintarviketuotannossa ja -valvonnassa työskenteleville. Koulutus antaa valmiudet hallita yleisimmät laadunhallinnan osatekijät ja niiden soveltamisen käytännön toimintaan. Koulutuksen tavoitteena on päivittää ja syventää osallistujien tietoja ja antaa valmiudet laadun monipuoliseen kehittämiseen elintarvikeketjussa. Pohdimme myös mm auditointien ja valvonnan eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä.

Koulutuspäivä on tiivis kokonaisuus, jossa on aamupäivä teoriaa ja iltapäivällä käytännön harjoitustapaus. Koulutuksen vaativuustaso noudattelee yliopisto-opetuksen perussisältöä mutta luennot ovat käytännönläheisiä ja arkityöhön helposti sovellettavia. Iltapäivän case-työskentelyssä jokainen osallistuja pääsee pohtimaan käytännön esimerkkitapauksia.

Lisätiedot: http://www.envirovet.fi/palvelut/koulutukset, info@envirovet.fi, 045 895 7705

Laatuihottumaako?

/in /by

Laadunhallinta jo pelkkänä sanana aiheuttaa monelle henkistä allergiaa. Ihottumaa pahentavat kaikkialla sekavasti vilisevät standardit, leanit ja sertifikaatit. Mihin ihmeeseen laadunhallintaa oikein tarvitaan? Kaikkihan me teemme laadukasta työtä, miksi se pitää erikseen osoittaa? Eikö riitä, että ohjeet on laadittu ja säilytetään visusti yhteisellä asemalla?

Nykypäivänä tämä ei enää riitä eikä laadunhallintaa voi kuitata pelkällä laatujärjestelmällä. Asiakkaat, sidosryhmät, maksajat ja kuntalaiset haluavat oikeutetusti tietää, mitä todella tapahtuu ja millä toiminnan järkevyyttä, laatua ja osaamista mitataan. Saanko sitä mitä tilaan? Kuka vastaa laadusta? Viranomaisenkaan työ ei enää ole vapaasti oman yksikön kesken päätettävissä vaan tulokset on alistettava avoimelle arvioinnille.

Hyödyt esiin

Jos laadunhallinta aiheuttaa enemmän tuskaa kuin iloa, on siitä jäänyt jotain oleellista ymmärtämättä. Laadunhallinnan nimittäin pitäisi olla kaiken toiminnan kulmakivi, tuki ja selkäranka.  Toimiva laadunhallinta lisää luottamusta ja uskottavuutta. Se jos mikä tuo turvan erimielisyyksissä, reklamaatioissa ja muissa epäselvyyksissä.

Aito laadunhallinta myös vapauttaa resurssit siihen kaikkein tärkeimpään, terveyshaittojen estämiseen ja poistamiseen.

Arkityössä usein unohdamme, että laadukkaalla toiminnalla voimme jopa pelastaa ihmishenkiä ja vähintäänkin estää vakavia, joskus palautumattomiakin sairauksia.

Juhlapuheista huolimatta arkipäivässä jäämme usein sille kuuluisalle mukavuusalueelle. Siksi tarkkaan säädellyssä viranomaistoiminnassakin tarvitaan laatuun liittyviä tavoitteita, mittareita ja niiden seurantaa. Parhaiten nimittäin jaksetaan organisaatioissa, joissa laadunhallinta on kunnossa ja toimii myös arkipäivän tasolla. Tämän olemme käytännössä havainneet viime vuosien auditointikierroksilla.

Asiakas ensin?

Uusittu ISO 9001, johtamisen ja laadunhallinnan standardi, korostaa asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeiden ja odotusten analysointia ja ymmärtämistä. Voidaankin pohtia, ketkä kaikki ovat ympäristöterveydenhuollon asiakkaita ja sidosryhmiä? Perinteisen listauksen lisäksi on hyvä muistaa, että jokaisen organisaation tärkein asiakas ja voimavara on hyvinvoiva henkilökunta.

Laatuihottuma diagnoosina on läheistä sukua muutosvastarinnalle.

Kivempaa olisi vaan tehdä niin kuin aina ennenkin. Molempiin vaivoihin parhaita lääkkeitä ovat avoimuus, tiedotus sekä johdon tuki ja esimerkki. Kun kokemus karttuu, epäluulokin hälvenee.

LaatuNet pyrkii tarjoamaan helpot työkalut näihin vaivoihin poimimalla parhaat palat niin standardeista kuin koko laadunhallinnastakin. Tehdään yhdessä laadusta vaivan sijaan voimavara!

Outi Lepistö

Kirjoittaja on laadunhallinnasta innostunut ympäristöterveydenhuollon asiantuntija ja LaatuNetin kehittäjä

Jos haluat tilata Laatunet-uutiskirjeen, ilmoita sähköpostiosoitteesi osoitteeseen info@envirovet.fi

LaatuNet-palvelun esittelyvideo

/in , /by