Johtaminen on aina yhtä ajankohtainen asia. Ilman hyvää johtamista ja johtajuutta emme onnistu. Näinhän on tapa sanoa. Nyt kun sote- ja maakuntauudistus on työn alla, on jatkuva puhe muutosjohtamisen tarpeesta ja muutosjohtajia etsitään moneen tehtävään.

Leaderi vai manageri?

Itse olen toiminut esimiehenä ja johtajana erilaisissa yksiköissä aina vuodesta 1983 eli peräti 35 vuoden ajan. Paljon on muuttunut mutta jotkut asiat pysyvät ennallaan. Esimerkiksi puhe siitä oletko ”leader” tyyppiä vai oletko ”manageri” on puheenaiheena kestosuosikki. Johdatko asioita vai ihmisiä? Myös puheet siitä johdatko edestä, takaa vai keskeltä tuodaan yhä esille. Ja niitä muotivirtauksia tulee ja menee, sekin on pysyvä asia, aina on olemassa jokin uusi mullistava tapa johtaa. Muistatko tavoitejohtamisen? Entä laatujohtamisen tai juuri nyt suositun verkostojohtamisen, puhumattakaan jaetusta johtajuudesta, tiimeistä ja itsensä johtamisesta?

Valta ja vastuu

Mitä johtamisen sitten tänään pitäisi olla? Ne pysyvät asiat ovat mielestäni vallan ja vastuun käsi kädessä kulkeminen. Kun olet esimies, sinulla on yleensä enemmän valtaa kuin työkavereilla. Muista, että sinulla on silloin samalla myös enemmän vastuuta. Vastuuta siitä, että homma pelaa, että menemme porukalla oikeaan suuntaan kohti organisaation ja työyhteisön yhteistä päämäärää.

Onneksi, vaikka esimiehellä on se suurin vastuu, esimies ei tänään enää ole yksin. Toimivassa yhteisössä toimitaan tiimissä ja yhdessä, vuorovaikutuksen kautta, pääsemme maaliin. Esimiehen yksi tärkeimmistä rooleista onkin varmistaa, että työyhteisö on toimiva, ja että se koostuu motivoituneista työntekijöistä. Ilman motivaatiota ja sitoutumista ei tuloksia saavuteta. Sekin on hyvä muistaa, että työyhteisössä tulisi olla erilaisia henkilöitä.

On esimieheltä viisautta rekrytoida yksikköönsä erilaisia ihmisiä täydentämään toisiaan.

Yhden itselleni uuden näkökulman haluan jakaa kanssanne. Puhutaan tietojohtamisesta ja tiedon johtamisesta. Mitä se on vai ovatko ne eri asioita?

Tietojohtamista vai tiedon johtamista?

Tietojohtaminen on mielestäni sitä, että saamme järjestelmällisesti kerättyä ja käsiteltyä dataa, jota hyödyntämällä voimme esimerkiksi mitata työmme laatua, tuottavuutta tai vaikuttavuutta. Tietojohtaminen on erittäin tärkeä osa johtamisessa ja välttämätön apu johtajalle ja koko työyhteisölle.

Tiedon johtaminen on kuitenkin se näkökulma, joka on vienyt minut mennessään. Oletko miettinyt mitä se tieto oikeastaan on? Tieto on toisaalta dataa, lukuja. Mutta yhtälailla se on ihmisillä itsellään olevaa tietoa tai kenties työyhteisön sisällä kollektiivisesti olevaa yhteistä tietoa. Tieto voi explisiittistä näkyvää tai implisiittistä hiljaista tietoa. Eikä tässä kaikki. Tieto ei myöskään ole mitään staattista vaan tieto kehittyy jatkuvasti vuorovaikutuksessa. Kun työyhteisö saa käyttöönsä dataa ja se perehtyy dataan ja käsittelee sitä yksilöinä tai vuorovaikutuksessa, tieto kehittyy ja muuntuu työyhteisön yhteiseksi tiedoksi, jonka avulla yksikkö voi jatkuvasti kehittyä.

2000-luvun johtaminen on valtaosin asiantuntijoiden johtamista. Ja yrityksen pääoma on usein pääasiassa inhimillistä pääomaa eli henkilöstön osaamisesta, kyvykkyydestä ja motivaatiosta kumpuavaa.

Jotta johtaja saisi tämän inhimillisen pääoman yrityksen käyttöön, hänen pitää osata johtaa ei vain ihmisiä vaan myös näitä tiedon prosesseja.

Varmista siis, että työntekijä saa käyttöönsä luotettavaa dataa. Mutta varmista myös, että työntekijät ovat hyvässä vuorovaikutuksessa keskenään, että he yhdessä järjestetysti tai vaikka ihan huomaamatta jakavat omaa osaamistaan toisilleen.

Näin syntyy tiedon kehittymisen spiraali, joka auttaa yritystä kehittymään ja saavuttamaan uusia tavoitteitaan. Tätä näkökulmaa ei saisi hukata nyt kun olemme isojen muutosten edessä.

Maria Närhinen

Terveysvalvonnan ja  ympäristöpalvelujen johtaja

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Essote omistajaohjauksen yhdyshenkilö

Kirjoittaja on ympäristöterveyden ja soten johtamisen konkari

LaatuNet tarjoaa johtajan käyttöön ajantasaista ja tarkistettua dataa oman organisaation toiminnasta ja tuloksista verrattuna valtakunnallisiin tunnuslukuihin

Lue EnviroVetin yritystarina Hyvät yritykset näkyviksi -kampanjan sivulta

Uusia maakuntia valmistellaan täyttä päätä, useimmilla maakunnilla valmistelun keskiössä on asukas ja hänen tarpeensa, ainakin teoriassa. Maakuntien palvelut asukkaille tulevat olemaan monenlaiset, sama asukas voi olla asiakas tai potilas, yrittäjä, vaikuttaja ja veronmaksaja. Maakunnan tehtävistä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suurin kokonaisuus, mutta myös ympäristöterveys, pelastus- ja maaseututoimi kuuluvat tuleviin maakuntien tehtäviin.

Uusien maakuntien keskeisiä toiminnan tavoitteita ovat yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaikille asukkaille.

Maakunta voi joko hoitaa palvelut itse tai varmentaa, että esimerkiksi yksityiset palveluntuottajat tai järjestöt tuottavat niitä.

Tuottaa palvelut sitten kuka tahansa, maakunnan on varmistettava, että sen järjestämisvastuulle kuuluvat palvelut tuotetaan laadukkaina ja lainmukaisina. Lisäksi maakunnan on ohjattava ja valvottava järjestämisvastuulleen kuuluvaa palveluntuotantoa.

Monia malleja maakuntahallinnon laadun varmistamiseen

Eri maakunnilla on erilaiset tavat varmentaa tuotetut palvelut,

Pirkanmaan maakunta tukeutuu valvontasuunnitelmaan ja laatujärjestelmään.

Laatujärjestelmän avulla maakunta varmistaa sen, että valmisteltu strategia ja palvelulupaus sekä järjestäjälle asetetut vaatimukset ja tavoitteet saavutetaan. Pirkanmaan maakunnan laatujärjestelmään sisältyy myös sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontasuunnitelma valvontamenettelyineen. Maakunnan on nimittäin valvottava kaikkia sote-palvelujen tuottajia yhdenvertaisesti, niin omaansa kuin yksityisten tuottamia.

Julkisille organisaatioille on kehitetty omia laatujärjestelmiä. Good Governance Standard for Public Services on käytössä erityisesti Britanniassa, CAF- järjestelmä on EU:n jäsenmaiden yhteistyönä kehitetty laadunarviointimalli, jota Suomessa hallinnoi valtionkonttori. CAF painottaa erityisesti asiakaslähtöisyyttä, suoritus- ja toimintakykyisyyttä, etiikkaa ja sosiaalista vastuuta. Työterveyslaitos on valmistellut hyvän johtamisen kriteerit, joita kaikki organisaatiot voivat hyödyntää. Malleja on monia, osa on raskaampia ja osa kevyempiä hallinnoida. Edellä mainittuja menettelyjä, tai vain osia niistä, voi hyvin käyttää uuden maakuntahallinnon laadun varmistamisessa.

Strategiana eettisyys ja laatu

Laadunhallinta on keskeistä organisaation kehittämiselle ja kilpailukyvylle.

Maakunnat joutuvat tulevaisuudessa kilpailemaan yksityisen palveluntuottajan kanssa sekä osaajista, että asiakkaista.

Jotta maakunnat saavat rekrytoitua parhaat osaajat, tulee niillä olla perustehtävän lisäksi jokin houkutin. Houkuttimena voisi olla eettisyyttä ja laadukkuutta korostava strategia, sekä järjestelmällinen laatutyö. Laatutyöllä maakunta voi varmistaa oman toimintansa jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen. Laatujärjestelmää noudattamalla arvioinneilla havaitut puutteet voidaan korjata ja samalla tehostaa ja parantaa toimintaa. Vähitellen maakunnassa voidaan alkaa puhua palvelun erinomaisuudesta.

Laadunhallintaa kaikille toimialoille

Palveluntuottajia koskevat lait velvoittavat tuottajia arvioimaan omaa toimintaansa. Soten palveluntuottajille on tulossa lakisääteinen omavalvontavelvoite. Myös ympäristöterveyden valvonta-asetus viittaa vahvasti laatujärjestelmään.

Laatuajattelu leviää lakisääteisenä myös muille toimialoille. Palveluntuottajille tulisikin olla tarjolla laatujärjestelmiä. Nähdäkseni useimmat palveluntuottajat hyötyisivät LaatuNetin kaltaisesta laatujärjestelmästä. LaatuNet on visuaalisesti ymmärrettävä, riittävän yksinkertainen, mutta kattava selainpohjainen järjestelmä. Siinä on laatutyön kannalta kaikki tarpeellinen.

Palveluntuotanto on prosessina samankaltainen eri toimialoilla. Palveluntuottaja tuottaa palvelua, on se sitten terveyttä, tulipalojen sammuttamista tai henkilön työllistymistä. Palvelu voidaan kuvata prosessina, jonka onnistumista, tuottavuutta ja tehokkuutta mitataan. Laadun arviointi on kovin samankaltaista, kuin ympäristöterveydessä.

Keskeisintä laadukkaassa tekemisessä on, että menetelmät ovat riittävän yksinkertaisia ja helppoja, jotta niitä tulee hyödynnettyä.

Raskas, monimutkainen ja aikaa vievä laatujärjestelmä jää hyödyntämättä. Selainpohjainen, kehittäjän toimesta päivittyvä järjestelmä takaisi sen, että tarvittavat asiakirjat ovat ajan tasalla, organisaation indikaattorit päivittyvät ja arjen työohjeet ovat helppoja. Tällöin toimijalle jää aikaa sisäisin arviointeihin, jotka ovat erittäin opettavaisia ja motivoivia. Sisäiset arvioinnit ja ulkoiset auditoinnit sekä lisäävät osaamista että parantavat toimintaa.

Kirsi Sario

Kirjoittaja uskoo yksinkertaisiin ja keveisiin laatujärjestelmiin sekä toimii Pirkanmaan maakuntavalmistelussa ohjauksen ja valvonnan projektipäällikkönä